Argun (joki)
Nykymaailmassa Argun (joki) on aihe, joka herättää kiinnostusta ja keskustelua eri aloilla. Politiikasta teknologiaan Argun (joki) on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa ja synnyttänyt intohimoisia keskusteluja ja ristiriitaisia mielipiteitä. Argun (joki) on noussut ajankohtaisten keskustelujen keskeiseksi aiheeksi joko yhteiskuntavaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai ihmisten jokapäiväiseen elämään vaikuttamisen vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme Argun (joki):een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen mahdollisiin seurauksiin. Tavoitteena on tarjota laaja ja täydellinen näkemys tästä ilmiöstä, joka kiehtoo meitä niin paljon.
| Argun | |
|---|---|
 Argun on Amurin latvajoki |
|
| Alkulähde | Iso-Hingan |
| Laskupaikka | Amur |
| Maat | Kiina, Venäjä |
| Pituus | 1 620 km |
| Alkulähteen korkeus | 1 200 m |
| Valuma-alue | 164 000 km² |
Argun (ven. Аргу́нь, kiin. 额尔古纳河, E'erguna He) on Amurjoen eteläisempi, 1620 km:n pituinen latvajoki koillisessa Aasiassa. Vuoden 1689 Nertšinskin sopimuksesta lukien se on muodostanut Venäjän ja Kiinan välisen rajan 965 km:n matkalla.[1]
Joki saa alkunsa Ison-Hinganin vuoriston länsipuolelta Sisä-Mongoliassa. Yläjuoksun nimenä on Hailar He (海拉尔河). Amurin katsotaan alkavan Argunin ja pohjoisemman latvajoen Šilkan yhtymäkohdasta.
Lähteet
- ↑ Argun River Encyclopedia Britannica