Tämä artikkeli käsittelee Armas Mišin-aihetta eri näkökulmista, jotta voidaan tarjota kattava ja syvällinen näkemys tästä aiheesta. Sen alkuperää, kehitystä, vaikutuksia ja mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita analysoidaan sekä sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Erilaisia tutkimuksia, tutkimuksia ja asiantuntijalausuntoja tarkastellaan, jotta lukijalle saataisiin täydellinen ja ajantasainen käsitys Armas Mišin:stä. Lisäksi esitetään konkreettisia esimerkkejä ja tapaustutkimuksia, jotka havainnollistavat teoreettisia käsitteitä ja edistävät ymmärtämystä. Toivomme, että tämä artikkeli on hyödyllinen ja mielenkiintoinen niille, jotka haluavat syventää tietojaan Armas Mišin:stä.
Armas (Oleg) Mišin, kirjailijanimi Armas Hiiri (15. helmikuuta 1935 Järvisaari, Inkeri – 9. lokakuuta 2018 Turku[1]), oli inkerinsuomalainen kirjailija, kirjallisuudentutkija ja kääntäjä. Järvisaaren Mujalla syntynyt Mišin evakuoitiin perheensä mukana toisen maailmansodan aikana 1941 Siperiaan, jossa hän kävi koulunsa ja unohti suomen kielen lähes kokonaan. Mišin muutti 1949 Karjalan tasavaltaan, kävi siellä Puudosin opettajaopiston ja Petroskoin pedagogisen instituutin valmistuen venäjän kielen ja kirjallisuuden opettajaksi. Ensimmäiset runonsa Mišin julkaisi venäjän kielellä, mutta pian hän alkoi julkaista runoja myös suomeksi. Mišin tuli Neuvostoliiton kirjailijaliiton jäseneksi 1964, ja hän toimi Karjalan kirjailijaliiton hallinnon puheenjohtajana vuodesta 1985 alkaen.
Mišin käänsi myös suomenkielistä runoutta venäjäksi. Tunnetuin hänen käännöstöistään on vuonna 1998 valmistunut Elias Lönnrotin Kalevalan venäjänkielinen käännös, jonka Mišin teki yhdessä kansanrunouden tutkija ja kääntäjä Eino Kiurun kanssa.
Mišin asui Petroskoissa 2010-luvun alkuun asti, jolloin hän muutti Suomeen.
Nimellä Armas Hiiri:
Nimellä Armas Mishin: