Nykyään Armas Saari on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua eri alueilla. Sen vaikutus ulottuu politiikkaan, talouteen, yhteiskuntaan ja kulttuuriin yleensä. Ajan myötä Armas Saari:stä on tullut keskeinen keskustelu- ja pohdiskelupaikka monille. Sen merkitys vain kasvaa, ja sen vaikutus tuntuu selvemmin jokapäiväisessä elämässämme. Siksi on erittäin tärkeää ymmärtää täysin, mitä Armas Saari tarkoittaa ja mitä vaikutuksia sillä on elämäämme. Tässä artikkelissa tutkimme tätä erittäin tärkeää aihetta perusteellisesti ja keskustelemme sen monista puolista ja ulottuvuuksista.
Kaarlo Armas Saari (1. helmikuuta 1904 Kurikka – 13. heinäkuuta 1963) oli suomalainen juristi, virkamies, yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai kauppaneuvoksen arvonimen.[1]
Saaren vanhemmat olivat kansanedustaja, kansakoulunopettaja Kaarlo Saari ja Naima Mathilda Ottilia Heidenberg ja puoliso vuodesta 1934 Emma Josefiina Martikainen. Pääjohtaja Yrjö Saari ja vuorineuvos Eero Saari olivat hänen veljiään. Armas Saari tuli ylioppilaaksi Kristiinan suomalaisesta yhteiskoulusta 1923 ja suoritti ylemmän oikeustutkinnon 1930, Vaasan hovioikeuden auskultantti hän oli 1930–1934 ja sai varatuomarin arvon 1934. Saari oli Kuortaneen nimismies 1930, Alavuden piirin nimismies 1930–1943, Vaasan läänin poliisitarkastaja 1943–1945, Kurikan Pyörä Oy:n, vuodesta 1941 Velsa Oy, perustajia 1936, apulaisjohtaja 1945–1949 ja toimitusjohtaja vuodesta 1949. Hän oli myös Kurikan Puutavara Oy:n apulaisjohtaja 1945–1949 ja toimitusjohtaja vuodesta 1949 sekä Kuortaneen kihlakunnan vt. kruununvuoti ja Vaasan lääninhallituksen ylimääräinen esittelijä 1939–1940. Kurikan kunnanhallituksen jäsen Saari oli vuodesta 1948 ja kunnanvaltuuston jäsen vuodesta 1951. Hänellä oli lisäksi useita muita luottamustehtäviä. Jatkosotaan osallistunut Saari oli sotilasarvoltaan reservin yliluutnantti (1958). Hän sai kauppaneuvoksen arvonimen 1958.[1][2]