Armas Salonen

Nimi Armas Salonen on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua vuosien ajan, joko sen vaikutuksesta yhteiskuntaan, sen merkityksestä tietyllä alalla tai sen vaikutuksesta populaarikulttuuriin. Koska kiinnostus Armas Salonen:tä kohtaan kasvaa jatkuvasti, on tärkeää ymmärtää sen merkitys ja rooli elämän eri osa-alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme Armas Salonen:tä perusteellisesti, analysoimme sen vaikutusta, merkitystä ja sitä, miten se on muokannut tuntemaamme maailmaa. Armas Salonen on ollut merkittävässä roolissa sen alkuperästä nykypäivän evoluutioon, ja on erittäin tärkeää tarkastella sitä eri näkökulmista sen todellisen laajuuden ymmärtämiseksi.

Armas Salonen

Armas Immanuel Salonen (17. tammikuuta 1915 Ida, Japani[1] – 22. lokakuuta 1981 Helsinki) oli Mesopotamiaa tutkinut suomalainen professori. Salonen osasi muun muassa muinaisen Lähi-idän sumerin kieltä. Hän suomensi Gilgameš-eepoksen ja on tutkinut Osiris-tarua.

Elämäkerta

Salosen vanhemmat olivat lääninrovasti Kaarlo Erkki Salonen ja tämän ensimmäinen puoliso Selma Selina Paaso.[1] Hän pääsi ylioppilaaksi 1933 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1936, lisensiaatiksi 1939 ja tohtoriksi 1950.[1]

Salonen toimi Helsingin yliopistossa assyriologian ja seemiläisen filologian dosenttina 1939–1949, itämaisen kirjallisuuden vt. professorina 1940–1941, 1943–1945, 1953–1954 ja 1960–1965 sekä assyriologian ja seemiläisen filologian ylimääräisenä professorina 1949–1978.[1] Hän oli Chicagon yliopiston tutkijaprofessorina 1947–1949 ja toimi Suomen itämaisen seuran sihteerinä 1940–1947 ja esimiehenä 1949–1967.[1] Salonen oli Suomalaisen tiedeakatemian jäsen vuodesta 1950.

Armas Salonen oli naimisissa kaksi kertaa:

  • 1943–1969 laulajatar Anne-Marie Rosenlöfin (k. 1969) kanssa[1]
  • vuodesta 1970 Irja Myllymaan kanssa[1]

Armas Salosen julkaisuja

Teokset

  • Kaksoisvirranmaa eli kuvauksia ja kuvia Babylonian ja Assyrian kulttuurista nuolenpäätekstien ja kaivaustulosten perusteella. Porvoo: WSOY, 1945.
  • Allahin kansat: Islamilaisten kansojen historia vuoteen 1950. Porvoo: WSOY, 1950.
  • Itämaisia hallitsijoita ja kansanjohtajia. (Suomen itämaisen seuran kansantajuisia julkaisuja 16) Porvoo: WSOY, 1956.
  • Sumeri ja sen henkinen perintö eritoten Vanhassa testamentissa. (Jokamiehen korkeakoulu 12) Helsinki: Otava, 1962.
  • Pyhä maa ja Assur: Mooseksen jälkeen. Porvoo Helsinki: WSOY, 1964.
  • Persian muinaisuus ja kulttuuri. (Jokamiehen korkeakoulu 26) Helsinki: Otava, 1967.
  • Elämää Babyloniassa maailman vanhimpien kirjeiden valossa. (Suomen Itämainen seuran kansantajuisia julkaisuja 16) Helsinki: Suomen itämainen seura, 1970.
  • Elettiinpä ennenkin eli Muinaisuus elää nykyajassa. (Suomen itämaisen seuran kansantajuisia julkaisuja 17) Helsinki: Suomen itämainen seura, 1973. ISBN 951-95073-3-7
  • Salonen, Armas & Holthoer, Rostislav: Egypti ja sen kulttuuri. (2. uudistettu painos (1. painos 1963). Pingviinikirjat) Helsingissä: Otava, 1982. ISBN 951-1-06848-2

Suomennokset

  • Gilgamesh-eepos: Maailman vanhin sankaritaru, suom. Armas Salonen, 1943, Suomen itämaisen seuran kansantajuisia julkaisuja n:o 11, WSOY, ISSN 0780-1572
  • Hammurabin lait. (Muinaisbabylonian kielestä suomentanut sekä johdannolla ja selityksillä varustanut Armas Salonen) Porvoo: WSOY, 1951.
  • Koraani. Suom. Jussi Aro, Armas Salonen ja Knut Tallqvist. Porvoo: WSOY, 1957.

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f g Kuka kukin on 1978 (Projekt Runeberg) Viitattu 21.6.2022.

Aiheesta muualla