Artjärven vaakuna
Tänään astumme Artjärven vaakuna:n kiehtovaan maailmaan. Kautta historian Artjärven vaakuna on herättänyt kiinnostusta ja uteliaisuutta lukemattomissa ihmisissä joko yhteiskunnallisen vaikutuksensa, kulttuurisen merkityksensä tai arjen eri osa-alueiden merkityksen vuoksi. Tämän artikkelin avulla pyrimme tutkimaan ja analysoimaan perusteellisesti kaikkia Artjärven vaakuna:een liittyviä näkökohtia sen alkuperästä sen mahdollisiin seurauksiin tulevaisuudessa. Tutkimme sen monia puolia ja paljastamme sen merkityksen ja arvon nykyisessä kontekstissa tavoitteenamme tarjota lukijoillemme täydellinen ja rikastuttava näkemys tästä jännittävästä aiheesta.
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Artjärven vaakuna on heraldikko Olof Erikssonin suunnittelema ja sen vaakunaselitys kuuluu "sinisessä kentässä kultainen kuha, jonka alapuolella tyvessä sakarakoroinen, hopeinen muuri."
Vaakunan kuha kuvaa Artjärvellä aikanaan pyydettyä silloista Suomen suurinta kuhaa. Kunnassa sijaitseva Pyhäjärvi on edelleen tunnettu kuhanpyynnille hyvänä järvenä. Vaakunan muuri kuvaa Artjärven kirkonkylän liepeillä sijaitsevaa Pyhäjärven linnanmäkeä, josta on löydetty rautakautisen tai keskiaikaisen muinaislinnan kivisiä valleja, sekä mahdollista muinaislinnaa Nuppilinnaa. Muuri kuvaa myös Artjärvellä autonomian aikana sijainnutta varuskuntaa, jonka muodosti 1882 alkaen Suomen 1. Uudenmaan Tarkk'ampujapataljoonan 1. Artjärven reservikomppania.
Artjärven kunnanvaltuusto hyväksyi Olof Eriksonin laatiman vaakunan 28. joulukuuta 1955, sisäministeriön vahvistaessa sen käyttöön 1. lokakuuta 1956. Vaakuna jäi epäviralliseksi kotiseutuvaakunaksi vuonna 2011, kun Artjärven kunta liittyi Orimattilan kaupunkiin.