Nykymaailmassa Arto Härkönen on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua. Arto Härkönen:n merkitys on korostunut viime vuosina, koska sen vaikutus kattaa yhteiskunnan eri osa-alueita. Taloudellisista vaikutuksistaan kulttuuriin ja henkilökohtaisiin suhteisiin Arto Härkönen:stä on tullut jatkuva keskustelunaihe. Tässä artikkelissa tutkimme tarkemmin Arto Härkönen:een liittyviä eri näkökohtia, analysoimme sen alkuperää, kehitystä ja mahdollisia seurauksia tulevaisuudessa.
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Maa: ![]() | |||
Miesten yleisurheilu | |||
![]() | |||
![]() |
Los Angeles 1984 | keihäänheitto | |
Universiadit | |||
![]() |
Meksiko City 1979 | keihäänheitto |
Arto Kalevi Härkönen (s. 31. tammikuuta 1959 Helsinki) on suomalainen keihäänheittäjä. Hän edusti Helsingin Kisa-Veikkoja ja häntä valmensi Kalevi Härkönen. Hänestä tuli keihäänheiton olympiavoittaja 1984 Los Angelesin olympialaisissa heitettyään finaalissa tuloksen 86,76.[1]
Härkönen sai hopeaa Donetskin alle 20-vuotiaiden EM-kilpailuissa 1977 tuloksella 82,98. Hän sijoittui toiseksi myös Méxicon universiadeissa 1979 tuloksella 87,10. Ateenan EM-kilpailuissa 1982 hän oli viides heitettyään 86,76. Hän karsiutui loppukilpailusta Helsingin MM-kilpailuissa 1983.[1]
Härkönen voitti Suomen-mestaruuden Kouvolassa 1982 ja sai hopeaa Helsingissä 1979. Hän edusti Suomea aikuisten maaotteluissa vuosina 1978–1983 ja voitti maaottelun keihäskilpailun Mikkelissä 1979 sekä Helsingissä 1980 ja 1982. Hän heitti ennätyksekseen vanhalla keihäsmallilla 92,40 Pihtiputaalla 1. heinäkuuta 1984.[1]
Härkönen tuli uskoon olympiavoiton jälkeen ja on toiminut evankelistana[2]. Hän on myös opiskellut teologian maisteriksi ja saanut pappisvihkimyksen.[3] Hän asuu Vantaalla.[4]
Arto Härkösen veli on Keravan entinen kaupunginjohtaja Petri Härkönen.[5]