Nykymaailmassa Arto Tiainen:stä on tullut yhä tärkeämpi yhteiskunnan eri alueilla. Olipa kyseessä kulttuuri-, tiede-, teknologia- tai sosiaaliala, Arto Tiainen:stä on tullut suuren kiinnostuksen ja keskustelun aihe. Sen vaikutus ei ole vain tuntunut ihmisten jokapäiväisessä elämässä, vaan se on myös osoittanut ennen ja jälkeen organisaatioiden ja yritysten toimintatapoja. Tässä artikkelissa tutkimme Arto Tiainen:n vaikutuksia eri yhteyksissä, analysoimme sen vaikutuksia yhteiskuntaan ja pohdimme sen merkitystä nykyisyydessä ja tulevaisuudessa.
Mitalit | |||
---|---|---|---|
![]() Arto Tiainen moottorikelkan vetämänä Vuokatissa 1970. | |||
Maa: ![]() | |||
Miesten hiihto | |||
![]() | |||
![]() |
Innsbruck 1964 | 4×10 km viesti | |
![]() |
Innsbruck 1964 | 50 km | |
MM-kilpailut | |||
![]() |
Oslo 1966 | 50 km | |
![]() |
Lahti 1958 | 4×10 km viesti |
Arto Kasperi Tiainen (5. syyskuuta 1930 Kiviapaja, Sääminki – 21. syyskuuta 1998 Mikkelin maalaiskunta) oli suomalainen maastohiihdon olympiamitalisti ja kansanedustaja. Hän osallistui hiihtourallaan neljiin olympiakisoihin vuosina 1956–1968. Ammatiltaan Tiainen oli poliisi ja urheiluvälinekauppias.
Seuratasolla ”Tintti” Tiainen edusti Mikkelin Hiihtäjiä, Kuopion Poliisiurheilijoita, Kiviapajan Vesaa ja Savonlinnan Jyryä. Hän toimi myös Suomen Hiihtoliiton päävalmentajana vuosina 1968–1972.
Vuoden 1966 eduskuntavaaleissa Tiainen oli SDP:n ehdokkaana Mikkelistä. Kansanedustaja Viljo Virtasen siirryttyä tammikuussa 1970 Mikkelin läänin maaherraksi nousi Tiainen pariksi kuukaudeksi kansanedustajaksi (22.1.−22.3.1970). Hän oli myös Mikkelin kaupunginvaltuuston jäsen.
Arto Tiaisen poika Hannu Tiainen voitti viestihiihdon Suomen mestaruuden Mikkelin Hiihtäjien joukkueessa vuosina 1982 ja 1983.