Nykymaailmassa Arttu Mattila on aihe, joka on saavuttanut suurta merkitystä ja joka on herättänyt kiinnostusta tutkijoiden, ammattilaisten ja suuren yleisön keskuudessa. Alkuperäistään nykyiseen kehitykseensä Arttu Mattila on ollut lukuisten keskustelujen kohteena sen vaikutuksista yhteiskuntaan, talouteen ja politiikkaan. Tässä artikkelissa tutkimme Arttu Mattila:n eri puolia sen historiallisesta merkityksestä sen vaikutukseen nykymaailmaan. Analysoimme, kuinka Arttu Mattila on muokannut tapaamme ajatella, toimia ja suhtautua ympäristöömme, sekä tarkastella sen merkitystä nykymaailmassa. Monitieteisen lähestymistavan avulla pyrimme valaisemaan tätä ilmiötä ja tarjoamaan kattavan kuvan Arttu Mattila:stä ja sen merkityksestä nykyisessä kontekstissa.
Arttu Mattila | |
---|---|
![]() Arttu Mattila Jyväskylän Kalevan kisoissa vuonna 2018. |
|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Arttu Kasperi Mattila |
Syntynyt | 3. maaliskuuta 2001 Äänekoski, Suomi |
Yleisurheilija | |
Pituus | 188 cm[1] |
Paino | 72 kg[1] |
Laji | Korkeushyppy |
Seura | Äänekosken Urheilijat |
Valmentaja | Juha Isolehto, Janne Avela |
Ennätykset |
ulkorata: 221 (Äänekoski 2020) halli: 216 (Jyväskylä 2018)[2] |
Tietolaatikko päivitetty 27. heinäkuuta 2020 |
|
|
Arttu Mattila (s. 3. maaliskuuta 2001) on suomalainen korkeushyppääjä, joka edustaa seuratasolla Äänekosken Urheilijoita. Häntä valmentaa entinen korkeushyppääjä Juha Isolehto. Aiemmin häntä on valmentanut myös muun muassa hänen isänsä, entinen seiväshyppääjä Olli-Pekka Mattila.[1][3]
Mattila pelasi myös koripalloa Äänekosken Huimassa.[3]
Mattila rikkoi Suomen ennätyksiä 14- ja 15-vuotiaiden poikien sarjoissa.[4][5][6] Joulukuussa 2015 hän paransi Oskari Frösénin nimissä vuodesta 1991 ollutta 15-vuotiaiden poikien Suomen halliennätystä korkeudesta 195 tulokseen 203.[3] Seuraavan vuoden toukokuussa parantui 15-vuotiaiden poikien Suomen ennätys tulokseen 207, jolla Frösenin entinen ennätys parantui neljällä sentillä.[6] Kolme kuukautta myöhemmin Mattila kohensi toukokuussa hyppäämäänsä edellistä SE:tä neljällä senttimetrillä tulokseen 211. Hän voitti 15-vuotiaiden poikien korkeushypyn Suomen mestaruuden 31 sentin erolla, ja kauden kotimaisessa kärkitilastossa Mattila nousi jakamaan neljättä sijaa.[7]
Helmikuussa 2017 Mattila voitti sisäratojen Suomen-mestaruuden tuloksella 208, ja hänestä tuli samalla siihenastisen historian nuorin miesten yleisen sarjan Suomen mestari yleisurheilussa.[8] Mattila nousi hyppynsä ansiosta 15-vuotiaiden maailmantilastossa ensimmäiselle sijalle.[9] Heinäkuussa 2017 Mattila voitti kultaa Euroopan nuorten olympiafestivaaleilla Unkarin Győrissä tuloksella 208.[10]
Tammikuussa 2018 Mattila hyppäsi Jyväskylässä hallituloksen 216, jolla hän paransi yhdellä sentillä Toni Huikurin nimissä ollutta 17-vuotiaiden poikien sisäratojen Suomen-ennätystä.[11] Sisäratojen SM-kilpailuissa hän sai pronssia. Györin alle 18-vuotiaiden EM-kilpailuissa 2018 hän sijoittui kuudenneksi. Kalevan kisoissa hän sai hopeaa. Hän voitti korkeushyppykilpailun ensimmäisessä aikuisten Suomi−Ruotsi-maaottelussaan Tampereella 2018. Boråsin alle 20-vuotiaiden EM-kilpailuissa 2019 hän sijoittui kolmanneksi tuloksella 212. Hän voitti samana vuonna kultaa Kalevan kisoissa. Hän sai hopeaa SM-hallikilpailuissa 2020[1]. Mattila hyppäsi 27. heinäkuuta 2020 Äänekoskella ennätyksensä 221[12]. Turun kalevan kisoissa 2020 Mattila puolusti kultaansa menestyksekkäästi hypäten 217. Hän voitti samana vuonna myös maaottelun korkeuskisan. SM-hallikilpailuissa 2021 Mattila oli kolmas. Hän sijoittui 11:nneksi Tallinnan alle 23-vuotiaiden EM-kilpailuissa 2021 ja voitti samana vuonna kultaa Kalevan kisoissa. Hän voitti Suomen-mestaruuden myös 2022 Joensuussa ja Lahdessa 2023. Hän sijoittui Espoon alle 23-vuotiaiden EM-kilpailuissa 2023 neljänneksi tuloksella 219. Hän sai hopeaa sisäratojen SM-kilpailuissa 2024. Hän karsiutui samana vuonna loppukilpailusta Rooman EM-kilpailuissa ja sai hopeaa Kalevan kisoissa.[1]
Arttu Mattilan isoveli Valtteri Mattila on myös kansallisen tason korkeushyppääjä.[9][13]