Nykymaailmassa Arvi Riivari:llä on keskeinen rooli yhteiskunnan eri osa-alueilla. Arvi Riivari on ollut analyysin ja keskustelun kohteena eri aloilla sen vaikutuksista talouteen kulttuuriin ja politiikkaan. Ajan myötä kiinnostus Arvi Riivari:tä kohtaan on kasvanut tasaisesti, ja sen merkitys on edelleen kuuma aihe tänään. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka liittyvät Arvi Riivari:een, tavoitteenamme tutkia perusteellisesti sen merkitystä ja ymmärtää sen roolia jokapäiväisessä elämässämme.
Arvi Riivari | |
---|---|
![]() Arvid Riivari helmikuussa 1935 50 km:n Suomen mestaruuden jälkeen. |
|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Arvi Erkinpoika Riivari |
Syntynyt | 11. lokakuuta 1904 Vehkalahti, Suomi |
Kuollut | 12. maaliskuuta 1980 (75 vuotta) Vehkalahti |
Kansalaisuus |
![]() |
Uran tiedot | |
Seura |
Vehkalahden Veikot Hallan Visa Metsäkylän Kurssi |
|
Arvi Erkinpoika Riivari (11. lokakuuta 1904 Vehkalahti – 12. maaliskuuta 1980 Vehkalahti[1]) oli suomalainen kilpahiihtäjä, jonka parhaat vuodet olivat 1930-luvulla. Hänen menestyksensä tuli pääosin 50 km:n hiihdossa, josta parhaimpana saavutuksena oli matkan Suomen mestaruus vuonna 1935. Seuratasolla Riivari edusti vehkalahtelaisia Veikkoja ja Metsäkylän Kurssia sekä kotkalaista Hallan Visaa.
Arvo Riivari nousi kansalliseen kärkiryhmään vuonna 1932 sijoittuessaan 50 km:n SM-kisoissa 4:ksi.[2] Hän uusi saman sijoituksen kahta vuotta myöhemmin[3] ja valittiin Sollefteån MM-kisoihin Suomen edustajaksi. Siellä hän oli 18 km:llä 10. toisen vehkalahtelaisen Sulo Nurmelan ottaessa voiton ja 50 km:llä 23.[4] Hän sijoittui Salpausselän 50 km:llä 4:ksi. Hän oli mukana myös Holmenkollenilla, mutta kaatuminen 50 km:n alkuvaiheessa pilasi hänen kisansa. Kaudesta 1935 tuli Riivarille menestyksekkäin; hän otti Suomen mestaruuden 50 km:llä[5] ja oli Salpausselällä 4[6]. Tällä perusteella hän nousi olympiaehdokkaaksi vuoden 1936 olympialaisiin. Tätä varten hänet kutsuttiin Sallassa järjestetylle olympiavalmennettavien leirille syystalvena 1935.[7] Tammikuun 1936 olympiakarsinnat Sotkamossa menivät Riivarille kuitenkin heikosti eli 15. 15 km:lä ja keskeyttäminen 50 km:llä.[8] Olympialaisten aikaan järjestetyissä SM-kisoissa hän oli 50 km:llä 3. ja myöhemmin keväällä Holmenkollenin 50 km:llä 8.[9] ja Salpausselän 50 km:llä 4[10]. Vuoden 1937 tulokset alkoivat heiketä. Ainoa merkittävä saavutus oli Suojeluskuntalaisten mestaruuskisojen 20 km:n kakkossija.[11] Lisäksi SM-kisoissa 50 km:llä hän oli 6.[12] ja Ruotsissa Bodenin kisoissa 50 km:llä 3[13].
Riivari jatkoi vuoden 1937 jälkeen uraansa, mutta tulokset eivät olleet enää entisenlaisia. Hän oli mukana vielä Lahden vuoden 1938 MM-kisoissa sijoittuen 50 km:llä 36:ksi Kalle Jalkasen ottaessa maailmanmestaruuden.[4]