Arvo Survo

Nykymaailmassa Arvo Survo:stä on tullut erittäin kiinnostava ja tärkeä aihe. Aikojen saatossa tämä aihe on ollut eri alojen asiantuntijoiden ja tutkijoiden keskustelun, tutkimuksen ja analyysin kohteena. Alkuperäistään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan Arvo Survo on ollut perustavanlaatuinen rooli ihmiskunnan kehityksessä. Tässä artikkelissa tutkimme tätä jännittävää aihetta perusteellisesti, tarkastelemme sen eri puolia ja sen vaikutusta eri alueilla. Tarkkaan analyysin ja kattavan vision avulla pyrimme valaisemaan tätä aihetta ymmärtääksemme paremmin sen tärkeyden ja merkityksen nykymaailmassa.

Arvo Survo
Henkilötiedot
Syntynyt22. elokuuta 1954
Hatsina, Neuvostoliitto
Kansalaisuus  Venäjä
Ura
Sukujuuret inkerinsuomalainen
Uskontokunta Inkerin kirkko

Arvo Survo (s. 22. elokuuta 1954 Hatsina, Inkeri) on luterilaisen Inkerin kirkon pappi, runoilija, kirjailija, muusikko ja kansanperinteen kerääjä.lähde? Sukutaustaltaan hän on inkerinsuomalainen.

Kupanitsan Kikkeristä kotoisin oleva Survo asui vuosina 1957−1960 perheensä kanssa Petroskoissa ennen muuttoa Hatsinaan. Vuosina 1972−1974 Survo palveli Neuvostoliiton asevoimissa. Survo opiskeli teologiaa Tallinnan teologisessa instituutissa vuosina 1981−1990. Hän valmistui diakoniksi vuonna 1983 ja papiksi vuonna 1987.[1][2]

Vuonna 1990 Survo oli käynnistämässä Viron kirkon lähetystyötä. Hän on työskennellyt yli 20 vuotta Inkerin kirkon palveluksessa. Nykyisin hän toimii Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen lähettinä Inkerinmaalla.[2]

Aleksis Kiven Seura myönsi Arvo Survolle Eskon puumerkki -palkinnon 1994.[3]

Lähteet

  1. ↑ http://www.kupanitsa.narod.ru/kupanitsa_pdf.pdf
  2. ↑ a b Vihdin Seurakunta: Arvo Survo (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. ↑ Eskon puumerkin saajat Aleksis Kiven Seura. Viitattu 13.10.2016.

Kirjallisuutta

  • Tervonen, Heikki: Arvo Survon matkassa Viipurista Volgan mutkaan. Kirjapaja, Helsinki, 2007. ISBN 9789516075214

Aiheesta muualla