Arvo Thauvón
Tässä artikkelissa perehdymme Arvo Thauvón:n kiehtovaan maailmaan, tutkimme sen monia puolia ja löydämme kaiken, mitä tällä teemalla on tarjota. Sen alkuperästä sen merkitykseen nykyään, sen vaikutuksen kautta yhteiskunnan eri osa-alueisiin, uppoudumme täydelliseen uppoutumiseen ymmärtääksemme täysin Arvo Thauvón:n. Kattavan ja tarkan analyysin avulla pyrimme valaisemaan tätä aihetta ja tarjoamaan maailmanlaajuisen näkemyksen, jonka avulla lukijat voivat hankkia syvällistä ja rikastuttavaa tietoa. Valmistaudu lähtemään löytö- ja oppimismatkalle, jossa Arvo Thauvón on huomion keskipiste ja avain ymmärtämään niin laajaa kuin jännittävääkin universumia.
Arvo Immanuel Thauvón (4. lokakuuta 1888 Turola – 3. maaliskuuta 1918 Mouhu, Mäntyharju) oli suomalainen jääkäriluutnantti. Hän sai sotilaskoulutuksensa ensimmäisen maailmansodan aikana Saksassa, missä hän sai tulikasteensa Misse-joella Saksan itärintamalla. Myöhemmin hän osallistui Suomen sisällissotaan ja kaatui Mouhun taistelussa.[1][2]
Perhetausta ja opinnot
Thauvónin vanhemmat olivat rovasti Emil Thauvón ja Alma Katarina Alexandra Hedmanson. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Oulun klassillisesta lyseosta vuonna 1909 ja liittyi Pohjois–Pohjalaiseen osakuntaan. Opintojaan hän jatkoi Helsingin yliopiston lainopillisessa tiedekunnassa vuosina 1909–1914.[1][2]
Jääkärikausi
Thauvón hoiti Pudasjärven nimismiehen virkaa ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan jääkäripataljoona 27:n 1. konekiväärikomppaniaan 13. marraskuuta 1915. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella.[1][2]
Suomen sisällissota
Thauvón astui Suomen armeijan palvelukseen Saksassa 7. helmikuuta 1918 ensin vannottuaan sotilasvalan Suomen hallitukselle ja allekirjoitettuaan palvelussitoumuksen armeijalle. Tässä tilaisuudessa hänet ylennettiin luutnantiksi. Hän saapui takaisin Suomeen 18. helmikuuta 1918 aselaivoja seuranneen komennuskunnan mukana Vaasaan. Vaasasta hänet määrättiin sotilaskouluttajaksi Jyväskylään, mistä hänet lähetettiin 2. maaliskuuta 1918 konekivääriosaston johtajaksi Savon rintamalle. Hän kaatui Mouhussa käydyssä taistelussa luodin lävistäessä hänen rintansa 3. maaliskuuta 1918. Hän oli kuollessaan naimaton ja kirjoilla Viitasaarella. Hänet haudattiin Viitasaaren sankarihautaan.[1][2]
Ylennykset ja kunniamerkit .svg){kind=small}
| Ylennykset | Kunniamerkit | |
|
   |
|
Lähteet
- Toim. J. Suomalainen, J. Sundvall, E. Olsoni ja A. Jaatinen: Suomen jääkärit osa I, Oy Sotakuvia Kuopio 1933.
- Toim. K. Donner, Th. Svedlin, H. Nurmio Suomen vapaussota I-VIII, Gummerus Jyväskylä 1927
- Suomen sotasurmat 1914-1922 © 2001- Valtioneuvoston kanslia, Suomi Finland
- Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
- Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.
Viitteet
| Auktoriteettitunnisteet: Henkilöt |
|---|
