Nykymaailmassa Asento:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe kaiken ikäisille ja eri aloille. Tekniikan ja globalisaation myötä Asento on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen nyky-yhteiskunnassa. Olipa kyseessä uusi ilmiö, relevantti hahmo, avainkäsite tai historiallinen tapahtuma, Asento on vanginnut miljoonien ihmisten huomion ja uteliaisuuden ympäri maailmaa. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti kaikkia Asento:een liittyviä näkökohtia sen alkuperästä ja kehityksestä sen vaikutuksiin nykypäivän yhteiskuntaan.
Asento on ihmisen tai eläimen keskikehon, pään ja raajojen muoto ja suunta. Yleisimpiä perusasentoja ovat seisoma-asennot, istuma-asennot ja makuuasennot. Erilaisten toimintojen kuten synnytyksen, seksin, ulostamisen ja joogan aikana hyödynnetään erilaisia tarkoitukseen sopivia asentoja. Asennolla on vaikutus ryhtiin ja sitä kautta etenkin selän terveyteen. Asennolla voi myös viestiä.
Seisoma-asennossa keho on pystysuorassa ja paino on jaloilla. Seisoma-asento ei ole staattinen, vaan se edellyttää paljonkin toimintaa kehon eri osissa.[1]
Käsiseisonnassa tekijä seisoo suorana käsillään, jalat ylöspäin.
Seisominen sinänsä ei ole haitallista kehon terveydelle, mutta paljon seisovilla ihmisillä saattaa esiintyä jalkakipuja, lihasjännityksiä sekä alaselän kipuja. Oikea ryhti on tärkeää selän terveyden kannalta: huono ryhti aiheuttaa muun muassa nivelrikkoa.[2]
Istuma-asennossa paino on takapuolella. Istuma-asentojen kirjo on suuri. Istuttaessa lantionivelessä on n. 140–90 asteen kulma. Länsimaissa istutaan yleensä istuimen päällä, kuten tuolilla, satulatuolilla, sohvalla ja autossa. Aasiassa istutaan usein lattialla, jolloin sääret on taitettu saman jalan reiden alle tai polvet on koukussa ja sääret ristissä.
Lootusasento on erityisesti joogan asanana käytetty istuma-asento. Lootusasennossa jalat ovat ristissä ja jalkaterät nostetaan vastakkaisten reisien päälle.[3]
Spagaatissa jalat ovat täysin ojennettuina joko sivuille tai eteen ja taakse.
Välilevyjen kannalta haitattomin kulma lanteessa on joidenkin tutkimusten mukaan 135 astetta tai suurempi.[4] Viranomaisten ja monen lääketieteen edustajan suosittelema 90 asteen kulma selän ja reisien välillä[5] sen sijaan kuormittaa välilevyjä haitallisella tavalla.[4]
Kyykkyasennossa jalkapohjat ovat maassa ja polvet sekä lantionivel ovat mahdollisimman pienessä kulmassa. Ylävartalo on yleensä suorassa ja paino jakautuu tasaisesti kummallekin jalalle.
Makuuasento on lepo-asento, jossa keho on vaakatasossa selällään, mahallaan tai kyljellä, ja suorassa tai koukussa. Kyljellä maatessaan jalat ovat usein hieman koukussa.
Ensiavussa tajuton potilas laitetaan tietynlaiseen kylkiasentoon.
Synnytyksen voi suorittaa monessa eri asennossa, joilla on erilaiset vaikutukset synnytyksen helppouteen ja synnytyskipuun. Pystyasennot kuten seisominen, istuminen ja kyykky saattavat olla helpompia kuin makuuasennot. Synnyttää voi myös konttausasennossa tai polvistuen etunojassa.[6]
Seksiä voi harrastaa lukemattomissa erilaisissa asennoissa.
Asanat ovat joogassa käytettäviä asentoja.
Länsimaissa yleisin ulostamisasento on istuma-asento. Joidenkin asiantuntijoiden ja tutkimusten mukaan kyykkyasento on kuitenkin ihmiselle luonnollisin ja terveellisin ulostamisasento.[7] Kyykkyasennossa ulosteen ja sen ulostulokohdan välillä ei ole kulmaa. Näin ulostaessa ei tarvitse ponnistaa, mikä voisi aiheuttaa peräpukamia.[7][8] Hyvä ulostamisasento auttaa myös peräsuolen tyhjenemistä ja ehkäisee ummetusta. Sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoen mukaan paras ulostusasento on sellainen, jossa pöntöllä istuessa polvet ovat lonkkien tasoa korkeammalla. Tällainen asento voi olla vaikea saada suomalaisilla WC-istuimilla ilman jalkakoroketta.[9]
Asento voi olla ruumiinkieltä, jolla ihminen tai eläin viestii, usein tiedostamattomasti, omia asenteitaan, tunteitaan tai suhtautumistaan toisiin.[10]