Nykymaailmassa Assuan (henkilö, aihe, päivämäärä jne.) on tärkeä paikka yhteiskunnassa ja ihmisten elämässä. Sen vaikutus ulottuu kaikille alueille kulttuurista politiikkaan, teknologian ja talouden kautta. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Assuan:n vaikutuksia ja sitä, miten se on muokannut maailmaa, jossa elämme. Analysoimme eri näkökohtia, jotka tekevät Assuan:stä kaikkia kiinnostavan aiheen sen alkuperästä sen merkitykseen nykyään. Erilaisten näkökulmien ja tutkimusten kautta pyrimme ymmärtämään paremmin Assuan:n merkitystä yhteiskunnassamme ja elämässämme.
Assuan أسوان Aswān, egyptiksi Swenet, kreik. Συήνη, Syene, kopt. Swān |
|
---|---|
![]() Assuan |
|
![]() ![]() Assuan أسوان |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Egypti |
kuvernementti | Assuanin kuvernementti |
Väkiluku (2010) | 543 396[1] |
Aikavyöhyke | UTC2 |
Assuan (arab. أسوان, Aswān; muinaisegyptiksi Swenet; kopt. ⲥⲟⲩⲁⲛ, Swān; kreik. Συήνη, Syene), joskus myös Aswan, on kaupunki eteläisessä Egyptissä. Kaupunki sijaitsee Niilin itärajalla lähellä ensimmäistä kataraktia. Siellä on noin 543 000 asukasta, ja se on vilkas kaupan ja matkailun keskus sekä Assuanin kuvernementin pääkaupunki. Kaupunkiin on liitetty myös Niilissä oleva Elefantinen saari.
Kaupungin eteläpuolella on Niilin ensimmäisen kataraktin kohdalle vuosina 1899–1902 rakennettu vanha Assuanin pato sekä muutamaa kilometriä etelämpänä suuri, vuonna 1970 valmistunut uusi Assuanin pato.
Assuan on yksi maailman kuivimmista asutuista paikoista. Vuoden 2001 alussa edellisestä sateesta oli kulunut noin kuusi vuotta. Toukokuussa 2006 Assuanissa kuitenkin sattui ukkosmyrsky. Vähäsateisuuden vuoksi kaupungin nubialaisväestö ei aina edes pidä välttämättömänä, että asunnoissa on oltava katto.
Assuan tunnettiin antiikin aikana nimellä Swenet, ja se oli muinaisen Egyptin eteläinen rajakaupunki. Swenetin nimi johtuu todennäköisesti samannimisestä egyptiläisestä jumalattaresta, jonka kreikkalaiset myöhemmin samastivat synnytyksen jumalatar Eileithyiaan ja roomalaiset Lucinaan. On kuitenkin mahdollista, että nimi johtuu egyptin kielen kauppaa tarkoittavasta sanasta.[2]
Muinainen kaupunki sijaitsi niemellä Niilin itärannalla välittömästi ensimmäisen kataraktin pohjoispuolella. Niili on vanhoista ajoista ollut purjehduskelpoinen suistosta Assuaniin saakka, mutta kataraktien vuoksi ei sen eteläpuolella.
Assuanin läheisyydessä sijaitsivat muinaisen Egyptin tärkeimmät kivenlouhimot, joista saatiin syeniitiksi kutsuttua graniittilaatua. Siitä veistettiin suuret egyptiläiset patsaat ja obeliskit, ja sitä käytettiin rakennuskivenä myös pyramidien rakentamiseen. Kiveä louhittiin Niilin molemmilta puolilta, ja suurimmasta kivenlouhimosta johti noin kuuden kilometrin pituinen tie Syenen pohjoispuolella sijainneeseen Filaihin.
Rajakaupunkina Syenellä oli myös suuri sotilaallinen merkitys, ja muinaisen Egyptin kaikkien dynastioiden sekä myös Rooman valtakunnan aikana se oli tärkeä varuskuntakaupunki. Kaupungista kertoivat monet antiikin ajan kirjoittajat kuten Herodotos[3], Strabon[4], Stefanos Byzantionlainen[5], Klaudios Ptolemaios[6] ja Plinius vanhempi[7], ja se mainitaan myös Vitruviuksen teoksessa Arkkitehtuurista (De architectura)[8] sekä Itinerarium Antonini Augustissa.[9] Egyptin eteläisenä rajana se mainitaan myös Raamatun Hesekielin kirjassa.[10]
Useat antiikin maantieteilijät olivat erityisen kiinnostuneita Syenestä, koska sen uskottiin sijaitsevan tarkalleen Kravun kääntöpiirin kohdalla. Väitettiin, että keskipäivällä kesäpäivänseisauksen aikana Aurinko paistoi sinne suoraan ylhäältä päin, taivaan korkeimmalta kohdalta eli zeniitistä. Näin ollen maahan pystysuoraan pystytetyllä kepillä ei olisi lainkaan varjoa. Tiedettiin myös, että tuohon aikaan vuodesta Auringon kuva heijastui siellä olleen kaivon veden pinnasta. Eratosthenes käytti tätä seikkaa hyväkseen määrittääkseen Maan ympärysmitan.[11] Itse asiassa kaupunki sijaitsee hieman kääntöpiirin pohjoispuolella, 24° 5′ 23″ astetta pohjoista leveyttä. Niinpä kesäpäivänseisauksena pystysuoran kepin varjon pituus on vain 1/400 kepin pituudesta ja tuskin havaittavissa, ja Auringon kiekon pohjoisreuna on lähes suoraan ylhäälläpäin.
Assuanin kohdalla Niili on yli kahden kilometrin levyinen. Niilin alajuoksun pituus sieltä Välimereen on noin 750 kilometriä, eikä matkan varrella ole patoja tai koskia. Antiikin aikana laivamatka Assuanista Aleksandriaan kesti edullisella säällä 21–28 päivää.
Assuanin ilmastotilastoa
Lähde: [12]
|
Vuonna 1999 perustettiin Eteläisen laakson yliopisto, joka jakautuu kolmeen osastoon, jotka sijaitsevat Assuanissa, Qenassa ja Hurghadassa. Assuanissa yliopisto oli toiminut jo vuodesta 1973 saakka. Nykyään yliopiston Assuanin osastossa toimivat luonnontiedeiden, kasvastustieteiden, insinööritieteiden, taiteiden ja sosiaalitoimen tiedekunnat sekä energiainstituutti. Luonnontieteellisessä tiedekunnassa on kemian, geologian, fysiikan ja eläintieteen laitokset.
Assuanin läheisyydessä on Assuanin kansainvälinen lentoasema. Kaupunkiin on myös rautatie- ja linja-autoyhteys.
Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi. Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille. Tarkennus: kaikista ei selviä, että mihin ne viittaa |