Nykymaailmassa Assur-Uballit I on ottanut keskeisen roolin ihmisten elämässä. Teknologian ja globalisaation myötä Assur-Uballit I:stä on tullut yleinen kiinnostava aihe, joka kattaa yhteiskunnan eri osa-alueet. Assur-Uballit I:stä lähtien se on synnyttänyt suuria kiistoja ja keskusteluja sen vaikutuksiin populaarikulttuuriin ja ihmisten vuorovaikutukseen. Tässä artikkelissa tutkimme Assur-Uballit I-ilmiötä eri näkökulmista ja analysoimme sen merkitystä ja vaikutusta jokapäiväiseen elämään.
Assur-Uballit I oli Assyrian kuningas, joka hallitsi 1365–1330 eaa. Hän perusti ensimmäisen Assyrian valtakunnan ja aloitti Keski-Assyrian kauden. Hänen edeltäjänsä oli kuningas Eriba-Adad I.
Assur-Uballit liittoutui heettiläisten kanssa ja kukisti Mitannin ylivallan sekä hävitti Niniven. Myöhemmin hän liittoutui kassiittien kanssa ja päätti heettiläisten ja hurrilaisten valltakauden.[1]
Babylonian kuninkaan vastalauseista huolimatta Assur-Uballit solmi liiton liiton Egyptin kanssa. Babylonian kuningas Burnaburiaš tajusi, että nousevaa mahtia kannattaa jotenkin hyvitellä ja solmi avioliiton Assur-Uballitin tyttären Muballitat-Seruan kanssa. Avioliitosta syntyi poika, joka joutui Burnaburiašin kuoltua murhatuksi ja Assur-Uballit lähetti joukkonsa Babyloniaan vaihtamaan hallitsijan mieleisekseen.[2][3]
Tähän aikaan assyrilaiset olivat alkaneet uskoa, että Assur-jumalalle kuului koko maailman yliherruus. Babyloniaa kohdeltiin kuitenkin lempeämmin kuin muita naapurikansoja. Syyt olivat osittain uskonnollisia. Assyrialaiset uskoivat samoihin jumaliin kuin babylonialaiset, Assur oli alkujaan vain paikallinen jumaluus. Siksi babylonialaisten temppelien ryöstäminen ja jumalten kulttipatsaiden tuhoaminen oli pyhäinhäväistystä.[3]
Toinen syy oli, se että Assur-Uballit tajusi babylonialaisten olevan assyrialaisia korkeammalla kehitystasolla. Hän määräsi, että hallinnon dokumentit piti laatia akkadin kielen babylonian murteella, eikä assyrian murteella. Babylonialaista kirjallisuutta ryhdyttiin kopioimaan assyrilaisia temppeli- ja palatsikirjastoja varten.[3]
Kun arkeologit tutkivat Egyptissä Akhetatenin raunioita, sieltä löytyi savitauluja, jotka paljastuivat muinaiseksi diplomaattiseksi kirjeenvaihdoksi. Myös Assur-Uballit oli lähestynyt kirjeitse faaraota. Nykylukijan mielestä hänen kirjeensä on lähinnä suorasukaista kerjäämistä: "Kultaa on sinun maassasi kuin hiekkaa... Rakennan parhaillaan uutta palatsia. Lähetä minulle kultaa seinäkoristelua ja muita tarpeita varten." Faaraon vastaukseta ei ole tietoa.[3]
| Edeltäjä: Eriba-adad I |
Assyrian kuningas 1365–1330 eaa. |
Seuraaja: Enlil-nirari |