Nykymaailmassa Asterix ja Caesarin laakeriseppele on olennainen ongelma, joka vaikuttaa moniin ihmisiin heidän elämänsä eri puolilla. Olipa kyseessä yksilöllinen, yhteiskunnallinen tai globaali, Asterix ja Caesarin laakeriseppele:n merkitys on kasvanut merkittävästi ja se on synnyttänyt monenlaisia mielipiteitä ja keskusteluja. Tässä artikkelissa perehdymme Asterix ja Caesarin laakeriseppele:n maailmaan analysoidaksemme sen alkuperää, kehitystä ja seurauksia. Selvitämme, kuinka Asterix ja Caesarin laakeriseppele on merkinnyt ennen ja jälkeen tämän päivän yhteiskunnassa, ja tutkimme mahdollisia ratkaisuja ja vaihtoehtoja tämän ongelman ratkaisemiseksi tehokkaasti. Liity tälle matkalle ymmärtääksesi paremmin Asterix ja Caesarin laakeriseppele:n tärkeyttä nykymaailmassamme.
Asterix ja Caesarin laakeriseppele (ransk. Les Lauriers de César) on 17. Suomessa ilmestynyt Asterix seikkailee -sarjan albumi, joka ilmestyi Ranskassa vuonna 1972, ja Suomessa 1974. Jatkosarjana suomeksi sarja oli alkanut jo edellisenä vuonna Zoom-lehdessä tämän ensimmäisestä numerosta alkaen, ja albumi ilmestyi kun lehdessä oli enää yksi kahden sivun jakso julkaisematta. Albumi on painettu jo vuonna 1973.
Sarjan käsikirjoitti René Goscinny, ja piirsi Albert Uderzo. Tarina sisältää juopottelua ja ihmisten orjuutusta, ja on tähän mennessä ilmestyneistä Asterix-sarjan lehdistä kaikkein eniten aikuisille tarkoitettua materiaalia sisältävä.
Aladobix on Smirgelinen, Asterixin, ja Obelixin kanssa Parisiumissa Smirgelinen veljen, Homeopatixin vieraana. Aladobix juo itsensä humalaan Obelixin tavoin, ja pöyhkeä Homeopatix mahtailee sillä, kuinka hän on menestynyt elämässään, ja kuinka rikas hän on.[1] Aladobix kiihtyy tästä, ja lupaa hänelle, että hän aikoo valmistaa muhennoksen Caesarin laakeriseppeleestä. Selvinpäin olevat vieraat estelevät häntä, mutta Homeopatix suostuu tähän. Obelix myös, onhan hän syvässä humalassa.
Asterix ja Obelix menevät Roomaan, ja hakeutuvat orjiksi päästäkseen Caesarin palatsiin, koska Caesarin sotilaat ovat eri luokkaa kuin heidän kotiseutunsa, he eivät pääsisi niin helposti vartijoiden ohitse. He joutuivat vahingossa väärään palatsiin töihin, ja yrittävät päästä sieltä pois ilman, että heidät leimattaisiin paenneiksi orjiksi, jolloin heidän mahdollisuudet vielä päästä Caesarille töihin, pysyisivät. He alkavat meluta ja kehittää kaikenlaisia pahanmakuisia ruokia saadakseen potkut, mutta aina tietyllä tavalla tämä onkin palatsissa asuvalle perheelle ainoastaan hyvä asia. Myöhemmin roomalaiset sotilaat piirittävät heidät, mutta Obelix haluaa murskata heidät. Asterix pyytää Obelixia odottamaan, ja haluaa tietää mitä heillä on asiaa. Asterix ja Obelix joutuvat oikeuteen, mutta saavat puhuttua itsensä läpi; he haluavat joutua kuolemantuomioon, joka toteutettaisiin Circus Maximuksessa, koska Caesar tulisi katsomaan heidän teloitustaan. He täten joutuvat sirkukseen, mutta käy ilmi, ettei Caesar olekaan paikalla. He karkaavat sirkuksesta. Myöhemmin he menevät kapakkaan, jossa istuu henkilö, joka voisi ehkä auttaa heitä. Seuraavana aamuna he vaihtavat nopeasti Caesarin laakeriseppeleen valeseppeleeseen, ja saavat siis haltuunsa oikean seppeleen.
Tarinassa esiintyneet hahmot esiintymisjärjestyksessään.
Tarina on myös käännetty Stadin slangille nimellä Kessen rehukotsa