Asunnan liikennepaikka

Tämän päivän artikkelissa aiomme tutkia Asunnan liikennepaikka:n kiehtovaa maailmaa. Alkuperäistään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan Asunnan liikennepaikka on ollut useiden tutkimusten ja tutkimusten kohteena. Kautta historian Asunnan liikennepaikka:llä on ollut keskeinen rooli ihmiselämän eri osa-alueilla politiikasta populaarikulttuuriin. Lisäksi perehdymme Asunnan liikennepaikka:n eri näkökulmiin ja analysoimme sen vaikutuksia menneisyyteen, nykyhetkeen ja tulevaisuuteen. Epäilemättä Asunnan liikennepaikka on erittäin tärkeä aihe, joka ansaitsee tutkimisen perusteellisesti ymmärtääksemme paremmin sen monimutkaisuutta ja sen vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme.

Asunta
Perustiedot
Lyhenne Asn
Rataosa Haapamäki–Jyväskylä
Ratakilometri 326+731
Sijainti 62°14.64′N, 24°53.57′E
Osoite Taavettilantie, 42520 Asunta
Kunta Keuruu
Avattu 1. marraskuuta 1897
Lakkautettu 2. kesäkuuta 1985
 • henkilöliikenne  3. kesäkuuta 1984
Asemarakennus
Suunnittelija Bruno Granholm
Rakennettu 1895–1897
Ratapiha
Raiteisto pääraide, muut raiteet purettu
Km   Lyh. Liikennepaikat
 Pieksämäelle
 Haapajärvelle
77,2 Jy Jyväskylä
 Orivedelle
75,~ Keljo
73,~ Rautpohjaan
72,~ Köj Köhniönjärvi
71,~ Könkkölä
69,~ Ruoke
Möykynmäki
65,~ Möykynmäki
64,2 Vn Vesanka
64,~ Hum Humalamäki
60,~ Khu Kuohu
56,~ Ves Vehkasuo
54,~ Töpsävä
52,~ Kin Kintaus
Valtatie 18:n ja 23:n alitus
49,~ Kks Koskensaari
46,~ Huhtia
42,3 Valtatie 23:n alitus
42,0 Pvi Petäjävesi
35,~ Hut Huttula
34,5 Valtatie 23:n alitus
26,~ Asn Asunta
20,6 Ktn Kaleton
Kantatie 58:n ylitys
15,8 Keu Keuruu
14,8 Seututien 348 tasoristeys
8,~ Tiu Tiusala
5,~ Nla Notkola
 Tampereelle
0,0 Hpk Haapamäki (Höyryveturipuisto)
 Poriin (suljettu)
 Seinäjoelle
Merkkien selitykset

Asunta (lyh. Asn) on lakkautettu rautatieliikennepaikka Keuruulla Haapamäki–Jyväskylä-radalla 26 kilometriä Haapamäeltä itään.

Asunnan asema-alueen hyvin säilyneeseen ja yhtenäiseen rakennuskokonaisuuteen kuuluu pysäkkirakennus, tavaramakasiini, vahtitupa, talousrakennuksia, kellari ja sauna. Alueella on myös komeaa puustoa. Radan eteläpuolella on Asunnanjärvi ja siellä on pumppuaseman hoitajan asunto, joka on kesäasuntona. Kauempana asemasta on vesitorni. Aseman läheinen rautatiesilta on vuodelta 1924. Alue on kuulunut suojelusopimuksella säilytettäviin asemiin vuodesta 1998 ja se on nykyisin luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.[1][2][3] Vuonna 2008 tehdyssä selvityksessä todettiin, että rakennuksia on äskettäin kunnostettu ja ne ovat hyvässä kunnossa. Asema on poistunut asemakäytöstä ja on nykyisin asuinkäytössä.[4]

Historia

Asunta avattiin liikenteelle 1. marraskuuta 1897. Vuosina 1895–1897 rakennettu asemarakennus tehtiin Bruno Granholmin suunnitteleman pysäkin tyyppipiirustuksen mukaan. Rakennusta laajennettiin vuonna 1900.[5] Asunnan ratapihaa laajennettiin rataosan uudelleenrakentamisen yhteydessä 1920-luvulla. Vuonna 1924 Asuntaan rakennettiin pumppuhuone sekä uusi vesitorni ja vanha vesitorni purettiin. Asunta alennettiin laiturivaihteeksi 1976 ja muutettiin miehittämättömäksi vuonna 1987. Henkilöliikenne lakkautettiin 3. kesäkuuta 1983 ja liikennepaikka lakkautettiin lopullisesti 2. kesäkuuta 1984. Asunnan asemarakennus myytiin Keuruun kaupungille 1998. Muut rakennukset siirtyivät Senaatti-kiinteistöjen omistukseen vuonna 2007.[3][6]

Lähteet

  1. ↑ Asunnan liikennepaikka Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto. Viitattu 1.8.2020.
  2. ↑ http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=59282&lan=fi
  3. ↑ a b Iltanen, Jussi: Radan varrella, s. 206. Karttakeskus, 2009. ISBN 978-951-593-214-3
  4. ↑ http://www.environment.fi/download.asp?contentid=89767&lan=fi
  5. ↑ Suomen rautatieasemat vuosina 1857–1920, s. 73. Museovirasto, 1982. ISBN 951-9074-68-6
  6. ↑ Asunta vaunut.org. Viitattu 1.8.2020.