Atle Genetz

Seuraavassa artikkelissa tutkimme Atle Genetz:n vaikutusta moderniin yhteiskuntaan. Atle Genetz on ollut kiinnostava ja keskustelunaihe jo vuosia, eikä sen merkitystä arkielämän eri osa-alueilla voi sivuuttaa. Talouteen kohdistuvasta vaikutuksesta populaarikulttuuriin Atle Genetz on ollut ratkaisevassa roolissa sen maailman muovaamisessa, jossa elämme. Tämän artikkelin aikana tarkastelemme kriittisesti Atle Genetz:n eri puolia ja sen vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme tarjoamalla täydellisen ja yksityiskohtaisen näkemyksen sen merkityksestä nykymaailmassa.

Atle Karl Gustaf Willian Genetz (4. toukokuuta 1859 Sortavala – 28. marraskuuta 1922 Helsinki) oli suomalainen yritys- ja pankinjohtaja ja valtiopäivämies.[1][2]

Genetzin vanhemmat olivat nimismies Lars Oskar Otto Genetz ja Flora Ferrin ja puoliso vuodesta 1883 Leila Toppelius. Genetz tuli ylioppilaaksi 1878 ja valmistui filosofian maisteriksi 1882, filosofian tohtoriksi hän väitteli 1890. Genetz oli Haminan kadettikoulun lehtori 1881–1890. Hän oli Kansallis-Osake-Pankin konttorinjohtaja Tampereella 1890–1898 ja myöhemmin tehtailija Jämsänkoskella, Impilahdella ja Pietarissa. Genetz oli Tampereen kaupunginvaltuuston jäsen 1893–1898 ja porvarissäädyssä Tampereen edustaja valtiopäivillä 1894 ja 1897.[1][2]

Lähteet

  1. ↑ a b Sigurd Nordenstreng: Porvarissäädyn historia Suomen valtiopäivillä 1809–1906: Osa V, s. 89–90. Helsinki: Otava, 1921.
  2. ↑ a b Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899: Genetz Atle Karl Gustaf William Viitattu 30.3.2021.