Attila (rakennus)

Nykymaailmassa Attila (rakennus):stä on tullut yleinen kiinnostava aihe, joka on kiinnittänyt useiden yleisöjen huomion. Attila (rakennus) on onnistunut synnyttämään monenlaisia ​​mielipiteitä ja näkökulmia joko nyky-yhteiskunnassa tai historiallisen vaikutuksensa vuoksi. Attila (rakennus) on ollut lukemattomien keskustelujen ja keskustelujen kohteena sen vaikutuksesta populaarikulttuuriin sen vaikutuksiin globaaliin talouteen. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Attila (rakennus):een, analysoimalla sen merkitystä, sen kehitystä ajan mittaan ja sen merkitystä eri aloilla. Monitieteisen lähestymistavan avulla pyrimme tarjoamaan kattavan näkemyksen, jonka avulla voimme ymmärtää Attila (rakennus):n tärkeyden ja vaikutuksen nykymaailmassa.

Attila
Attilan kiinteistö Itsenäisyydenkadun puolelta nähtynä.
Attilan kiinteistö Itsenäisyydenkadun puolelta nähtynä.
Osoite Yliopistonkatu 38
Sijainti Tulli, Tampere
Koordinaatit 61.4987°N, 23.7795°E
Rakennustyyppi virastorakennus (alun perin tehdasrakennus)
Valmistumisvuosi 1915, 1950-luku (laajennusosa)
Rakennuttaja Anton Kustaa Attila
Käyttäjä

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)

Juvenes
Pirkanmaan ympäristökeskus
Pirkanmaan-Satakunnan maanmittaustoimisto
Tiehallinnon Hämeen tiepiiri
Julkisivumateriaali tiili
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Attila on vuonna 1915 rakennettu[1] kenkätehdaskiinteistö Tampereen Tullin kaupunginosassa Itsenäisyydenkadun ja Yliopistonkadun risteyksessä. Vuodesta 2007 lähtien se on toiminut virastorakennuksena. Juvenes-yhtiöllä on rakennuksessa kokoustiloja ja ravintola[2][3]. Sisäpihalla on 160-paikkainen pysäköintilaitos[4].

Attilan rakennus sekä sen sisäpihalla sijaitsevat tehtaan piippu ja entinen talli on suojeltu asemakaavalla.[5]

Talon historiaa

Kenkätehtaan rakennutti Anton Kustaa Attila vuonna 1915[4]. Suomen sisällissodan aikana vuonna 1918 Attilassa koulutettiin muun muassa punakaartin tykistöä ja rakennuksessa teloitettiin noin 50 punaista[1]. Attila myi tehtaan tehtailija Edvard Rentolle 1920-luvulla[4]. Talo oli Emil Aaltosen kenkätehtaana vuosina 1931–1974[1]. Tehdas teki esimerkiksi luistimia, armeijan saappaita ja kuuluisia pikisaumamonoja[4]. Rakennusta laajennettiin 1950-luvulla, ja työmaan vastaavana mestarina toimi Kalle Päätalo[4].

Kenkätehtaana toimimisen jälkeen rakennuksessa oli Tampereen yliopiston toimintoja, muun muassa kirjasto[1]. Senaatti-kiinteistöjen teettämän kunnostuksen jälkeen kirjasto siirtyi omaan uudistaloonsa Kalevantielle ja Attilan rakennukseen muuttivat 2007 Pirkanmaan ympäristökeskus (nyk. Pirkanmaan ELY-keskus), Pirkanmaan-Satakunnan maanmittaustoimisto ja Tiehallinnon Hämeen tiepiiri[1][4] (nyk. Väylävirasto). Vuonna 2016 Attilaan muutti myös Taiteen edistämiskeskuksen Pirkanmaan aluetoimipiste.[6] Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin Tampereelle alueellistetut osat siirtyivät sinne vuonna 2017 ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean Tampereen toimipiste vuonna 2023..

Kuvia kenkätehtaalta

  • Attilan kenkätehdas vuonna 1955.
    Attilan kenkätehdas vuonna 1955.
  • Attilan kenkätehtaan pohjaamo vuonna 1952.
    Attilan kenkätehtaan pohjaamo vuonna 1952.

Lähteet

  1. ↑ a b c d e Ilkka Pernu: Hyvästi, Attila; Aviisi 8/2006
  2. ↑ Auditorio Attila; Juvenes (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. ↑ Ravintola Attila; Juvenes (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. ↑ a b c d e f Riitta Kangas: Attilan kenkätehdaskiinteistön muutos toimitaloksi; Projektiuutiset
  5. ↑ Kuisma, Tiia & Hakula, Anna: Tullikamarin aukion rakennetun kulttuuriympäristön selvitys (PDF) s. 44–45, 49. Arkkitehdit MY, 2018. Viitattu 18.6.2022.
  6. ↑ Taiteen edistämiskeskus, Pirkanmaan aluetoimipiste

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Attila (rakennus).