Auer
Nykymaailmassa Auer:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monenlaisille ihmisille, yrityksille ja organisaatioille. Ilmestymisestään lähtien Auer on kiinnittänyt yhteiskunnan huomion ja synnyttänyt loputtomia keskusteluja, keskusteluja ja pohdintoja sen tärkeydestä, vaikutuksista ja kehityksestä. Olipa kyseessä henkilökohtainen, ammatillinen, sosiaalinen tai kulttuurinen taso, Auer on onnistunut ylittämään rajat ja vakiinnuttanut asemansa keskeisenä vertailukohtana nykyään. Tästä syystä on tärkeää analysoida ja käsitellä syvällisesti ja yksityiskohtaisesti kaikkia Auer:een liittyviä näkökohtia, jotta voimme paremmin ymmärtää sen vaikutusta ja merkitystä jokapäiväisessä elämässämme.
Auer, autere, päivänsavu eli aurinkousva on ilmassa leijuvaa kuivaa sameutta, joka huonontaa näkyvyyttä ja saa kaukaiset esineet näyttämään auringon suunnassa ruskeankellertäviltä, muualla sinisenharmailta. Autereinen ilma on Suomessa yleisintä kaakonpuoleisen ilmavirtauksen vallitessa.[1] Tuuli tuo sitä Suomeen yleisimmin Balkanilta ja eteläiseltä Venäjältä. Autereen aiheuttavat pienet partikkelit joutuvat ilmaan muun muassa maanmuokkauksen, tulivuorenpurkausten tai saastepäästöjen myötä. Autereessa ilma on periaatteessa kuivempaa kuin ututilanteessa, mutta kosteuden lisääntyessä se alkaa tiivistyä auerpartikkelien pintaan, eikä yksikäsitteisesti voida sanoa, milloin auer muuttuu uduksi.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Ilmakehä ABC (Arkistoitu – Internet Archive) Ilmatieteen laitos
