Tämän päivän artikkelissa puhumme August Mauritz Öhman:stä, aiheesta, josta on keskusteltu ja tutkittu monta vuotta. Ilmestymisestään lähtien August Mauritz Öhman on herättänyt kiinnostusta eri yhteisöissä ja siitä on keskusteltu eri alueilla. Tässä artikkelissa analysoimme August Mauritz Öhman:n tärkeimpiä näkökohtia ja tutkimme sen alkuperää, vaikutuksia ja vaikutuksia nykyiseen yhteiskuntaan. Lisäksi käsittelemme August Mauritz Öhman:n ympärillä olevia erilaisia näkökulmia sekä mahdollisia ratkaisuja tai lähestymistapoja sen tuomiin haasteisiin vastaamiseksi. Toivomme, että tämä artikkeli kiinnostaa niitä, jotka haluavat ymmärtää paremmin August Mauritz Öhman:tä, ja että se voi toimia lähtökohtana tuleville pohdiskeluille ja keskusteluille tästä aiheesta.
August Mauritz Öhman (12. heinäkuuta 1819 Helsinki – 22. tammikuuta 1849 Pietari) oli suomalainen kirjakauppias, lehdenkustantaja ja opettaja.
Öhmanin vanhemmat olivat helsinkiläinen kultaseppämestari Johan Öhman (k. 1820) ja Katarina Schogster. Hän kävi Helsingin triviaalikoulua ja pääsi ylioppilaaksi yksityistodistuksella 1838. Öhman meni 1842 asepalvelukseen ja yleni aliupseeriksi. Hän opiskeli vuosina 1845–1847 stipendin turvin venäjän kieltä Moskovassa.
Öhman oli Porvoon yläalkeiskoulun kieltenopettajana vuodesta 1844 ja Porvoon lukion venäjänopettajana vuodesta 1847. Hän perusti yhdessä Paavo Tikkasen kanssa vuonna 1848 haaraosaston Helsinkiin veljensä Alexander Constantin Öhmanin Porvooseen perustamalle kirjakaupalle. Hän kustansi Suometar-lehteä ja käänsi venäjäksi Kalevalan runoja, jotka ilmestyivät 1847. Hänen toinen veljensä oli toimittaja Johan Edvard Öhman.[1]
Öhman oli naimisissa vuodesta 1848 Sigrid Virginia Hoffrénin kanssa. Hän kuoli tammikuussa 1849 koleraan ollessaan matkalla Pietarissa.[2]