Aukusti Oravala

Nykymaailmassa Aukusti Oravala on tärkeä aihe, joka kiinnostaa hyvin monenlaista yleisöä. Olipa kyseessä Aukusti Oravala politiikassa, tekniikassa, kulttuurissa tai millä tahansa muulla alalla, sen merkitys ja vaikutus on kiistaton. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Aukusti Oravala:een, analysoimalla sen vaikutusta nykyiseen yhteiskuntaan ja sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuuteen. Monipuolisesti tarkastelemme erilaisia ​​näkökulmia ja asiantuntijalausuntoja tarjotaksemme kattavan näkökulman Aukusti Oravala:stä ja sen merkityksestä nykyään.

Aukusti Oravala
Henkilötiedot
Syntynyt25. syyskuuta 1869
Toholampi
Kuollut24. lokakuuta 1951 (82 vuotta)
Helsinki
Kansalaisuus Suomalainen
Vanhemmat
  • Ananias Oravala
  • Anna Liisa Kopsala
Puoliso
  • Hilma Susanna Klemola (1897)
Ura
Uskontokunta Luterilaisuus
Koulukunta Herännäisyys
Kirkollinen arvonimi Teologian kunniatohtori (1923)

Aukusti Alfred Oravala (25. syyskuuta 1869 Toholampi – 24. lokakuuta 1951 Helsinki)[1] oli suomalainen herännäispappi ja kirjailija, jolle myönnettiin teologian kunniatohtorin arvo.

Varhainen elämä ja koulutus

Oravalan isä oli kauppias ja maanviljelijä Ananias Oravala ja äiti Anna Liisa Kopsala. Oravala pääsi ylioppilaaksi Oulun Lyseosta 1891. Aukusti Oravala avioitui vuonna 1897 Hilma Susanna Klemolan kanssa.

Ura pappina

Oravala vihittiin papiksi vuonna 1896. Vuosina 1896–1897 Oravala toimi kirkkoherran apulaisena Lapualla, vuosien 1898–1899 aikana vt. kirkkoherrana Nurmossa ja 1899 Sauvossa, vuosina 1899–1900 vt. kappalaisena Lestijärvellä sekä 1900–1901 kirkkoherran apulaisena Kauhavalla. Pastoraalitutkinnon hän suoritti vuonna 1901, jolloin myös palasi Lapuan kirkkoherran apulaiseksi jatkaen siellä vuoteen 1902. Vuosina 1902–1903 Oravala toimi vt. kirkkoherrana Jurvassa ja vuosien 1903–1909 aikana vt. saarnaajana Töysässä. Tuona aikana hän oli myös Alavuden vt. kirkkoherrana vuoden 1906. Vuodet 1909–1910 hän toimi Satakunnan sisälähetysseuran matkasaarnaajana.

Nurmeksen kappalainen

Vuonna 1910 Aukusti Oravala valittiin Nurmeksen kappalaiseksi ja yleisen sairashuoneen saarnaajaksi. Seuraavana vuonna hän kävi opintomatkalla Tanskassa tutkimassa maan kirkollisia oloja, uskonnollista ja seurakunnallista elämää sekä Kööpenhaminan kristillisiä hyväntekeväisyyslaitoksia. Nurmeksessa Oravala toimi myös kuntakokouksen esimiehenä vuodesta 1914 vuoteen 1918, jolloin hänet valittiin valtuuston puheenjohtajaksi. Samana vuonna Oravala toimi myös puheenjohtajana Nurmeksen Säästöpankin isännistössä sekä Nurmeksen yhteiskoulun johtokunnassa, jonka jäsenenä hän oli ollut vuodesta 1914. Vuonna 1918 hänet valittiin myös kirkolliskokouksen jäseneksi.

Kappalaisena ja sairaalahuoneen saarnaajana Nurmeksessa Oravala toimi vuoteen 1928 saakka. Sen ohessa hän toimi myös Nurmeksen yhteiskoulun uskonnon ja filosofian alkeiden sekä latinankielen opettajana vuodet 1918–1928. Hänet tuomittiin Nurmeksen käräjäoikeudessa Laamilan tilan perineiden Saurion sisarusten omaisuuden hävittämisestä ja petoksesta holhoojana ollessaan.lähde?

Vihdin kirkkoherra

Aukusti Oravala oli Vihdin kirkkoherrana vuosina 1928–1950 ja toimi myös Länsi-Uusimaa-lehden päätoimittajana vuodet 1932–1950.

Teologi

Oravala sai Helsingin yliopiston teologian kunniatohtorin arvon vuonna 1923[1] ja vuonna 1928 hänestä tuli kirkolliskokouksen asettaman virsikirjakomitean puheenjohtaja.

Kirjallinen tuotanto

Oravala tunnetaan herännäissaarnaaja Paavo Ruotsalaisen elämäkerran ja hänestä kertovan romaanin kirjoittajana.

Teokset

  • Pieni kuningaskuvastin -- raamatullis-historiallisia esitelmiä uudessa testamentissa esiintyvästä - neljästä Herodes – kuninkaasta, 1908
  • Paavo Ruotsalainen, 1913, 3. uud. p. 1932
  • Erämaan profeetta, historiallinen ja elämäkerrallinen romaani, 1916, 7. p 1977
  • Päivän lapsia, 1917
  • Valveudu, Suomi armas! Sarja nykyisen tilanteen aiheuttamia mietelmiä, 1918
  • Pienestä pappilasta, 1920
  • Pyhä Fransiskus, 1921
  • Mauno Rosendal, elämäkerta, 1922
  • Kotikansaa -- suomalaisia kuvia Suuresta lännestä, 1926
  • Vanhan tapulin takaa, 1926
  • Wilhelmi Malmivaara elämä ja elämäntyö, 1929
  • Elämän virsi, romaani, 1931
  • Kodin kaipaus, 1933
  • Juho Malkamäki -- Suomen heränneen kansan isä, 1939
  • Silmäyksiä ristin tien salaisuuteen Johannes Kastajan elämäkerran valossa, 3. kielellisesti korj. p. 1940
  • Tummaa kansaa, valikoima, 1955
  • Rakkaita polkuja, 1972

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan: Auk. Oravala, s. 612-615. Porvoo: WSOY, 1954.

Aiheesta muualla

Kirjallisuutta

  • Wuorenrinne, T. I., Merkkimiehiä lähikuvina. WSOY, 1963
  • Oravala, Aukusti, Rakkaita polkuja. Herättäjä-yhdistys, 1972