Aureus

Tässä artikkelissa tutkimme Aureus:n vaikutusta moderniin yhteiskuntaan. _Var1 on herättänyt laajaa keskustelua eri aloilla politiikasta populaarikulttuuriin. Sen vaikutus on levinnyt maailmanlaajuisesti synnyttäen ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja herättänyt intohimoja yhteiskunnan eri sektoreilla. Tämän analyysin aikana tutkimme eri näkökohtia, jotka tekevät Aureus:stä niin merkityksellisen nykyisessä todellisuudessamme, sekä sen mahdollista kehitystä tulevaisuudessa. Tutustumme sen alkuperään, kehitykseen ja rooliin ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Asiantuntijoiden haastattelujen, tilastotietojen ja konkreettisten esimerkkien avulla tämä artikkeli pyrkii valaisemaan Aureus:n vaikutuksia nyky-yhteiskuntaan.

Septimius Severuksen vuonna 193 lyöttämä aureus Legio XIIII Geminan kunniaksi.

Aureus (monikko aurei suom. kultainen) oli roomalainen kultaraha. Sitä lyötiin aluksi vain harvoin, mutta Julius Caesarin määräyksestä sitä alettiin lyödä säännöllisesti. Aureuksen arvo oli 25 denaaria eli 100 sestertiusta ja se painoi noin 1/40 roomalaista naulaa (8,19 grammaa). Keisari Caracalla laski sen painon noin 6,5 grammaan ja Diocletianus laski sitä entisestään. Konstantinus Suuri korvasi aureuksen uudella kultarahalla, soliduksella, joka painoi 4,55 grammaa.

Lähteet

  • Paavo Castrén & Leena Pietilä-Castrén: Antiikin käsikirja, s. 74. Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4