Aurinko laskee länteen

Aihe Aurinko laskee länteen on nykyään laajalti keskusteltu ja analysoitu aihe. Sillä on vuosien ajan ollut merkittävä paikka akateemisissa, poliittisissa ja yhteiskunnallisissa keskusteluissa. Sen merkitys johtuu sen vaikutuksesta ihmisten jokapäiväiseen elämään sekä eri koulutusalojen kehitykseen. Tässä artikkelissa tutkimme Aurinko laskee länteen:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa. Lisäksi tarkastellaan sen vaikutusta eri aloilla, kuten taloustieteessä, teknologiassa, kulttuurissa ja politiikassa. Tämän kattavan analyysin avulla pyrimme tarjoamaan kattavan näkemyksen Aurinko laskee länteen:stä ja sen merkityksestä nykymaailmassa.

Aurinko laskee länteen
Viktor Klimenko vuoden 1965 Eurovision laulukilpailussa.
Viktor Klimenko vuoden 1965 Eurovision laulukilpailussa.
Kappaleen tiedot
Esittäjä(t) Viktor Klimenko
Levy-yhtiö Fazer Finnlevy
Tyylilaji iskelmä
Julkaistu 1965
Säveltäjä(t) Toivo Kärki
Sanoittaja(t) Reino Helismaa
Euroviisutiedot
Vuosi 1965
Maa Suomi
Kieli suomi
Sijoitus 15.
Pisteet 0
Muuta Kapellimestarina George de Godzinsky

Aurinko laskee länteen on Viktor Klimenkon esittämä kappale, jolla hän edusti Suomea vuoden 1965 Eurovision laulukilpailussa.[1] Kappaleen sävelsi Toivo Kärki ja sanoitti Reino Helismaa.[2] Sanoitus jäi Helismaan viimeiseksi sanoitukseksi, eikä hän ehtinyt kuulla Klimenkon esitystä, sillä hän kuoli tammikuussa 1965 [3].

Vuoden 1965 euro­viisu­karsinnassa oli mukana paikallisraati kymmenessä suomalaiskaupungissa sekä yhteispohjoismainen Pohjola-raati. Paikallisraatien äänien perusteella voittajaksi selviytyi Marjatta Leppäsen esittämä ”Iltaisin”, mutta Pohjola-raati kannatti Viktor Klimenkon laulua. Yleisradio jätti päätöksen pöydälle ja ilmoitti parin päivän päästä, että Suomen edustajaksi Napoliin lähtee Viktor Klimenkon ”Aurinko laskee länteen”.[1][4]

Päätöksen jälkeen suomalainen lehdistö epäili melankolisen ”itkuvirren” menestymismahdollisuuksia kansainvälisessä seurassa, vaikka toisaalta laulussa kuultiin kansainvälisen viihdemusiikin perinteitä ja Klimenkon esityksessä Dean Martinin kaltaista miehekkyyttä. Sentimentaalisuudesta syytettiin myös suomalaisraatien suosikkia, Marjatta Leppäsen ja Lasse Mårtensonin laulua ”Iltaisin”, ja moni olisi halunnut Suomen euroviisuedustajaksi Katri-Helenan esittämän ja Toivo Kärjen säveltämän iloisen (vaikkakin mollissa kulkevan) letkajenkan ”Minne tuuli kuljettaa”.[5]

”Aurinko laskee länteen” jäi Napolin loppukilpailun 18 osallistujasta jaetulle viimeiselle sijalle, koska ei saanut tuomaristolta ainuttakaan pistettä.[1][6][5]

Musiikkinäytteet
Kappaleen kertosäe.

Äänitiedostojen kuunteluohjeet

Lähteet

  1. ↑ a b c Viktor Klimenko: Aurinko laskee länteen YLE Elävä arkisto. 29.1.2007. Viitattu 5.7.2010.
  2. ↑ Aurinko laskee länteen Äänitearkisto. Viitattu 5.7.2010.
  3. ↑ Kärki 2015, s.570
  4. ↑ Kalervo Kärki: Sydämeni sävel - Toivo Kärki ja hänen musiikkinsa, s. 561. Tampere: Mediapinta, 2015. ISBN 978-952-235-888-2
  5. ↑ a b Pajala, Mari: Erot järjestykseen! Eurovision laulukilpailu, kansallisuus ja televisiohistoria, s. 460–461. (Väitöskirja, Turun yliopisto. Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen tutkimuksia 88) Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2006. ISBN 951-39-2583-8
  6. ↑ About Viktor Klimenko, Eurovision.tv. Viitattu 7.6.2014.

Aiheesta muualla

Suomen Euroviisulogo
Suomen euroviisuedustuskappaleet
1960–luku
1970–luku
1980–luku
1990–luku
2000–luku
2010–luku
2020–luku

Yliviivattu vuosiluku tarkoittaa, että Suomi ei osallistunut kilpailuun kyseisenä vuonna.