Tässä artikkelissa käsittelemme aihetta Avdejevo, aihe, joka on viime aikoina kiinnittänyt monien huomion. Avdejevo on aihe, joka on herättänyt keskustelua ja kiistoja eri piireissä, ja on tärkeää tarkastella yksityiskohtaisesti eri näkökulmia asiaan. Alkuperäistään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa Avdejevo on aihe, joka ansaitsee tarkastelun huolellisesti ja objektiivisesti. Tässä artikkelissa tutkimme Avdejevo:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutuksia eri alueilla. Tämä on epäilemättä aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi ja joka herättää yhteisössä suurta kiinnostusta, minkä vuoksi on tärkeää käsitellä sitä täydellisesti ja tyhjentävästi.
Avdejevo Авдеево |
|
---|---|
![]() ![]() Avdejevo |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Venäjä |
Tasavalta | Karjalan tasavalta |
Piiri | Puudožin piiri |
Hallinto | |
– Asutustyyppi | kylä |
– Hallinnon tyyppi | maalaiskunta |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 1 708,33 km² |
Väkiluku (2011) | 1 500 |
Aikavyöhyke | UTC+3 (MSK) |
Avdejevo (ven. Авде́ево) on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Puudožin piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Kupetskojejärven lounaisrannalla 38 kilometriä Puudožista luoteeseen.[1] Kylässä on 466 ja kunnassa 1 500 asukasta (vuonna 2011)[2].
Avdejevon kunnan pinta-ala on 1 708,33 neliökilometriä[2]. Se rajoittuu pohjoisessa Puudožin piirin Pälmän, idässä Kuganavolokin ja Kubovon sekä etelässä Puudožin ja Šallan kuntiin sekä lännessä Äänisen kautta Karhumäen piiriin[3]. Pinta-alasta valtaosa on metsää ja vesistöjä.
Seudun jokia ovat Jalganda, Pudra, Ragnuksa, Šalitsa, Suma ja Velmuksa. Suurimmat järvet ovat Koppolozero, Kupetskoje, Ragnozero, Šalozero, Sumozero, Tjagozero ja Tubozero.[4] Hyötykaivannaisiin kuuluvat kulta, kupari, kromi, graniitti, gabronoriitti ja turve[5].
Keskuskylän lisäksi kuntaan kuuluvat Onežskin ja Ragnuksan taajamat sekä Aleksejevon, Burakovon, Oktjabrskajan ja Pestšanojen kylät[3]. Asutuskeskuksista suurin on vajaan 600 asukkaan Onežski. Aleksejevossa ja Burakovossa ei ole lainkaan vakituista asutusta[2].
Novgorodin Jurjevin luostarille kuulunut Kupetskojejärven asutus esiintyy vuoden 1391 asiakirjassa. Avdejevon kyläryhmän keskuksena toimivan pogostan kirkko mainitaan vuonna 1628.[6] Seudun kylät muodostivat Puudožin kihlakuntaan kuuluneen Avdejevon volostin, jossa vuonna 1905 oli 4 300 asukasta.[7] 1920-luvulla perustettiin aluksi Šallan ja myöhemmin Puudožin piiriin kuulunut Avdejevon kyläneuvosto. Vuonna 1933 sen kahdessakymmenessä kylässä oli 1 800 asukasta, jotka kaikki olivat venäläisiä.[8][9] Avdejevskaja, Vorobjovskaja ja Zagubje yhdistettiin virallisesti Avdejevon kyläksi vuonna 1957[10].
Avdejevon kautta kulkee Vologdan, Puudožin ja Karhumäen välinen maantie[1].
Kunnassa toimii kivilouhimo, maatalousyritys Niva, yksi yksityisviljelmä sekä joukko asukkaiden palstaviljelmiä. Neljäsosa työikäisistä ei käy ansiotöissä ja kolme neljäsosaa työssäkäyvistä työskentelee kunnan ulkopuolella.[11]
Keskuskylän palveluihin kuuluvat lastentarha, keskikoulu, kulttuuritalo, kirjasto, lääkintäasema, lastenkoti, posti ja kaksi kauppaa. Eräitä palveluja on myös muissa asutuksissa.[11]
Pestšanojen yhteyteen kuuluvalla Kostinskajan kylällä on historiallisen asutuksen status. Rakennusmuistomerkkejä ovat Äänisen Lukostrovin ja Burakovon pogostan kirkot, Gabnevon, Kostinskajan, Jalgandselgan ja Oktjabrskaja-Rutšein tsasounat sekä kylien vanhat asuintalot. Kunnassa on kaksi toisen maailmansodan aikana kaatuneiden neuvostosotilaiden hautapaikkaa.[12]