Axel Adolf Laurell

Nykymaailmassa Axel Adolf Laurell on aihe/käsite/henkilö, joka on saanut suurta merkitystä ja kiinnostusta yhteiskunnan eri alueilla. Olipa kyse politiikasta, tieteestä, taiteesta tai jokapäiväisestä elämästä, Axel Adolf Laurell on merkinnyt ennen ja jälkeen tapaa, jolla ihmiset näkevät ja lähestyvät elämän eri puolia. Sen vaikutus näkyy keskustelujen kehittymisessä, tiettyihin ongelmiin annetussa lähestymistavassa tai päätösten tekotavassa. Axel Adolf Laurell on synnyttänyt kiistoja, inspiraatiota, pohdiskelua ja toimintaa, ja siitä on tullut avaintekijä nykymaailman monimutkaisuuden ymmärtämisessä. Tässä artikkelissa tutkimme Axel Adolf Laurell:n vaikutuksia ja analysoimme sen vaikutusta eri alueilla sekä sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuuteen.

Axel Adolf Laurell (9. huhtikuuta 1801 – 14. huhtikuuta 1852 Helsinki)[1] oli suomalainen filosofi ja teologian professori.

Laurell toimi Turun akatemian teoreettisen filosofian dosenttina vuodesta 1826 ja uudestaan vuonna 1830, ja välillä Haminan kadettikoulun alkeiskoulun opettajana vuosina 1828–1830. Hän toimi Helsingfors lyceumin esimiehenä vuosina 1831–1839. Hänestä tuli Helsingin yliopiston dogmatiikan ja siveysopin professori vuonna 1836.[1]

Samanaikaisesti Laurell oli myös Halikon (1829–1832, ei astunut virkaan), Siuntion (1836), Inkoon (1839) ja Janakkalan (1843) kirkkoherrana. Laurellin puoliso oli Josefina Fredrika von Kothen (k. 1905).[1]

Filosofisesti Laurell oli suuntautunut Hegeliin ja Schleiermacheriin. Laurell perusti filosofisia ja pedagogisia artikkeleita julkaisseen Väktaren-lehden.[2]

Lähteet

  1. ↑ a b c Axel Adolf Laurell Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopisto. Viitattu 9.8.2007.
  2. ↑ Suomalaisen filosofian kronikka Niin&näin – filosofinen aikakauslehti. Arkistoitu 6.10.2007. Viitattu 9.8.2007.