Seuraava artikkeli käsittelee aihetta Azadin torni, joka on tällä hetkellä herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua. Azadin torni on jo pitkään ollut alan asiantuntijoiden tutkimuksen ja analyysin kohteena, ja sen vaikutukset ovat ulottuneet yhteiskunnan eri osa-alueille. Tässä yhteydessä pyrimme analysoimaan perusteellisesti Azadin torni:n tärkeimmät näkökohdat sekä tarkastelemaan erilaisia näkökulmia, joiden avulla voimme ymmärtää sen tärkeyden ja vaikutuksen. Yksityiskohtaisen ja tarkan analyysin avulla sen on tarkoitus tarjota kattava näkemys Azadin torni:stä, jotta lukija saa laajan ja täydellisen käsityksen tästä aiheesta.
Azadin torni | |
---|---|
![]() |
|
Tiedot | |
Sijainti | Teheran, Iran |
Koordinaatit | |
Rakennettu | 1971 |
Avajaiset | 1971 |
Käyttötarkoitus | kulttuuri |
Tila | valmis |
Yritykset | |
Arkkitehti | Hossein Amanat[1] |
Korkeus | |
Kattokorkeus | 45 m |
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Azadin torni (pers. برج آزادی, Borj-e Azadi 'Vapauden torni'; entinen nimi pers. شهیاد آریامهر, Šahyād Āryāmehr, 'Kuninkaan torni') on Iranin suurimpia nähtävyyksiä. Torni sijaitsee Teheranissa, muutaman kilometrin päässä lentoasemalta. Azadin tornista on tullut Teheranin symboli samaan tapaan kuin Pariisissa Eiffel-tornista, Lontoossa Westminsterin palatsista ja New Yorkissa Vapaudenpatsaasta.[1]
Torni rakennettiin vuonna 1971 Persian valtakunnan 2500-vuotisjuhlapäivän kunniaksi.[2] Tämä Iranin portiksi kutsuttu torni sai nimekseen Šahyād Āryāmehr, mutta islamilaisen vallankumouksen jälkeen vuonna 1979 se nimettiin Azadi-torniksi, joka tarkoittaa persiaksi vapautta. Torni on 50 metriä korkea, ja se on valmistettu valkoisesta marmorista, joka tuotiin Eṣfahānin provinssista. Torniin on käytetty yli 8 000 marmoripalaa.[2] 2010-luvun alulla kiinnitettiin huomiota rakennuskompleksin rapistuneeseen kuntoon ja vaadittiin sen kunnostamista. Osasyyksi vioittumiseen mainittiin vuonna 2010 tehdyn muutostyöt, jossa sadeveden viemäröintiä poistettiin.[3]
Tornin arkkitehtina oli iranilainen Hossein Amanat, joka oli vain 24-vuotias voittaessaan arkkitehtuurikilpailun.[1][3] Hän on vähemmistöihin kuuluva bahai.[1] Rakennusurakan sai Ghaffar Davarpanah Varnosfaderani, joka on Iranin suurin kivi- ja marmoriurakoitsija. Azadin tornin rahoituksesta huolehti viisisataa iranilaista teollisuusyrittäjää. Rakennustyöt alkoivat 16. lokakuuta 1971.
Tornissa yhdistyvät sassanistinen ja islamilainen arkkitehtuuri. Azadin torni on osa Azadin kulttuurikeskusta, ja se sijaitsee Teheranissa Azadin aukiolla.
Azadin torni sijaitsee keskellä Azadin aukiota (persiaksi میدانِ آزادی eli 'Vapauden aukio'), joka on kuuluisa aukio Teheranissa. Aukiolla järjestetään usein mielenilmaisuja hallituksen puolesta.[3] Aukio tunnettiin ennen nimellä Šahyād (persiaksi شهیاد eli 'Kuninkaan aukio'). Alueen pinta-ala on noin 50 000 m².