B-solu

Tässä artikkelissa aiomme tutkia B-solu:n kiehtovaa maailmaa ja kaikkea, mitä tämä aihe/henkilö/päivämäärä voi tarjota meille. Sukellamme B-solu:n täydelliseen analyysiin sen vaikutuksista nyky-yhteiskuntaan, sen alkuperään ja kehitykseen ajan myötä. Tutustumme sen moniin puoliin, sen vaikutuksiin eri alueilla sekä alan asiantuntijoiden mielipiteet ja näkemykset. Valmistaudu syvään sukellukseen B-solu:n jännittävään universumiin, josta löydämme oleellista ja päivitettyä tietoa, jonka avulla voit laajentaa tietojasi ja ymmärtää paremmin tätä aihetta/henkilöä/päivämäärää.

Plasmasolu.

B-solut kuuluvat immuunijärjestelmän soluihin eli lymfosyytteihin. Ne huolehtivat osaltaan elimistön spesifisen puolustusjärjestelmän humoraalisesta eli vasta-ainevälitteisestä immuniteetista. B-soluista käytetään myös nimityksiä B-imusolu ja B-lymfosyytti, ja niiden osuus on noin 20 prosenttia veren kaikista imusoluista.[1]

Muodostuminen

B-imusolut muodostuvat luuytimessä olevista kantasoluista ja jäävät myös kypsymään luuytimeen toisin kuin T-imusolut. Kypsymisen jälkeen B-solut kulkevat veren mukana sekundaarisiin imukudoselimiin, joihin ne pysähtyvät ja alkavat jakautua. Muodostuminen ja kypsyminen jatkuvat koko elämän ajan.[1]

Kun B-imusolut aktivoituvat, suurin osa niistä erilaistuu vasta-aineita tuottaviksi plasmasoluiksi ja osasta kehittyy B-muistisoluja.[1]

Toimintaperiaate

Jokaisen B-imusolun solukalvossa on tuhansia samanlaisia antigeenireseptorimolekyylejä, jotka sitoutuvat kukin omaan antigeenityyppiinsä. Sitoutumisen jälkeen B-solu erilaistuu plasmasoluksi, joka alkaa tuottaa solun pinnan antigeenireseptorien kaltaisia vasta-aineita.[1] Vasta-aineet kiertävät imunesteen ja veren mukana ja sitovat kohtaamiaan antigeenejä aiheuttaen niiden tuhoutumisen.[2]

Lähteet

  1. ↑ a b c d Haug, Sand, Sjaastad: Ihmisen fysiologia, s. 327–328. Porvoo: WSOY, 1999. ISBN 951-0-19882-X
  2. ↑ Haug, Sand, Sjaastad: Ihmisen fysiologia, s. 333–334. Porvoo: WSOY, 1999. ISBN 951-0-19882-X

Aiheesta muualla