B-vitamiini

Nykymaailmassa B-vitamiini on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua. Johtuipa historiallisesta merkityksestään, yhteiskuntavaikutuksistaan ​​tai henkilökohtaisesta vaikutuksestaan, B-vitamiini on aihe, joka ei jää huomaamatta. Vuosien mittaan se on synnyttänyt ristiriitaisia ​​mielipiteitä, ja se on ollut lukuisten tutkimusten ja tutkimusten kohteena. Tässä artikkelissa tutkimme B-vitamiini:een liittyviä eri näkökohtia, analysoimme sen merkitystä, vaikutuksia ja sen ympärillä olevia erilaisia ​​näkökulmia. B-vitamiini on epäilemättä erittäin tärkeä aihe, sen vaikutuksesta populaarikulttuuriin ja sen merkityksellisyyteen akateemisella alalla.

B-vitamiinit ovat vesiliukoisia vitamiineja, joihin kuuluvat:

• Tiamiini (B₁-vitamiini)
• Riboflaviini (B₂-vitamiini)
• Niasiini (B₃-vitamiini)
• Pantoteenihappo (B₅-vitamiini)
• Pyridoksiini, pyridoksamiini tai pyridoksaali (B₆-vitamiinit)
• Biotiini (B₇-vitamiini)
• Foolihappo (B₉-vitamiini)
• Kobalamiini (B₁₂-vitamiini)

Aikaisemmin on B-vitamiineiksi nimitetty myös seuraavia aineita, joita nykyisin ei enää lueta vitamiineihin kuuluviksi^[1]:

• Adeniini (ent. "B₄-vitamiini”)
• Para-aminobentsoehappo (ent. ”B₁₀-vitamiini”)
• Karnitiini (ent. ”B₁₁-vitamiini”)
• Oroottihappo (ent. ”B₁₃-vitamiini”)
• Pangaamihappo (ent. ”B₁₅-vitamiini”)
• Laetriili (ent. ”B₁₇-vitamiini”)

Lähteet

1. ↑ Marja-Leena Nurminen: Vitamiinien ja kivennäisaineiden ABC, s. 107–111, WSOY 1998, ISBN 951-0-23119-3

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta B-vitamiini.

• Terveyskirjasto: B-vitamiinit (Arkistoitu – Internet Archive)
• Kuopion yliopisto: B-vitamiini (Arkistoitu sivu)