Barbareskit
Tämä artikkeli käsittelee aihetta Barbareskit, joka on viime aikoina noussut merkityksellisemmäksi sen vaikutuksensa vuoksi useilla aloilla. Ilmestymisestään lähtien Barbareskit on herättänyt tutkijoiden, asiantuntijoiden ja suuren yleisön kiinnostusta ja synnyttänyt keskustelua ja pohdiskelua sen vaikutuksista. Kattavan analyysin avulla tutkitaan Barbareskit:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen vaikutukseen nykyiseen yhteiskuntaan. Samoin tarkastellaan tämän ilmiön ympärillä olevia erilaisia näkökulmia ja kantoja, jotta siitä saataisiin täydellinen ja objektiivinen näkemys.
Barbareskit olivat muslimimerirosvoja ja kaappareita, joita purjehti ristiretkien ajoista aina 1800-luvun alkuvuosille asti Välimerellä ja Euroopan rannikoilla. He tekivät usein ryöstöretkiä Euroopan rannikkokaupunkeihin hankkiakseen kristittyjä orjakauppaan muun muassa Algeriaan ja Marokkoon.[1] Näistä maista käytettiinkin nimitystä Barbareskivaltiot.
Barbareskit ulottivat vaikutuspiirinsä parhaimmillaan koko Välimeren alueen lisäksi Atlantille Pohjois-Afrikan rannikoille. Pisimmät Eurooppaan tehdyt retket ulottuivat aina Islantiin asti. Tämä vaikutti esimerkiksi Välimeren eurooppalaisten valtioiden rannikkoalueiden kasvuun. On arvioitu, että barbareskit veivät ajanjaksolla 1530–1780 jopa 1 250 000 kristittyä orjiksi. Ranskalaiset hävittivät barbareskit lopullisesti vuonna 1830[2].
Barbareskit kirjallisuudessa
Monissa kuuluisissa teoksissa esiintyy mainintoja barbareskeista. Näitä ovat muiden muassa Daniel Defoen Robinson Crusoe ja Alexandre Dumas’n Monte-Criston kreivi. Mika Waltarin kirjassa Mikael Hakim muslimimerirosvot vangitsevat päähenkilön ja hän joutuu orjaksi Algeriin.
Lähteet
- Barbary pirate Encyclopædia Britannica. 2009. Encyclopædia Britannica Online. Viitattu 7.10.2009. (englanniksi)
Viitteet
- ↑ Davis, Robert: British Slaves on the Barbary Coast BBC History. 17.2.2011. (englanniksi)
- ↑ Britannica
Aiheesta muualla
