Sukellaanpa Basilosaurus:n kiehtovaan maailmaan, aiheeseen, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Basilosaurus:stä on tullut jokapäiväisen keskustelun aihe yhteiskunnallisen vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai kulttuurielämän vaikutuksensa vuoksi. Vuosien varrella se on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua herättäen syviä pohdintoja ja analyyseja sen merkityksestä ja vaikutuksista elämäämme. Tässä artikkelissa tutkimme Basilosaurus:n monia puolia ja tarjoamme tuoreen ja rikastuttavan näkemyksen, jonka avulla voimme paremmin ymmärtää sen tärkeyttä ja merkitystä nykyisessä tilanteessa.
Basilosaurus | |
---|---|
![]() Basilosaurus cetoides |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
Lahko: | Valaat Cetacea |
Alalahko: | †Muinaisvalaat Archaeoceti |
Heimo: | †Basilosauridae |
Suku: |
†Basilosaurus Harlan, 1834 |
Synonyymit | |
|
|
Lajit | |
|
|
Katso myös | |
Basilosaurus (nimen merkitys: "kuningaslisko"[1]) oli varhainen valas, jonka uskotaan syöneen muun muassa samaan aikaan eläneitä pienempiä valaita kuten Dorudoneja. Sen jäännöksiä löydettiin ensimmäisenä Pohjois-Amerikasta, ja niitä luultiin jonkinlaisen merimatelijan fossiileiksi; tästä saurus-nimi, joka tarkoittaa liskoa. Ainakin kahden muun lajin jäännöksiä on löydetty Egyptistä ja Pakistanista. Basilosaurus -koiraat olivat 21 metriä pitkiä ja naaraat 18 metriä pitkiä.
1800-luvun alkupuolella Louisianassa ja Alabamassa Basilosaurus cetoides -fossiilit olivat niin tavallisia ja suuria, että niitä käytettiin yleisesti kalusteina. Anatomian tutkija Richard Harlan esitti, että kyseessä olisi suuri matelija ja nimesi eläimen Basilosaurukseksi. Myöhemmin brittitutkija Sir Richard Owen perehtyi jäännöksiin ja totesi niiden kuuluneen nisäkkäälle. Myöhemmin Basilosauruksen fossiileja löydettiin Euroopasta, Egyptistä ja Uudesta-Seelannista. Basilosaurus oli siis hyvin yleinen maailman lämpimissä valtamerissä 45–36 miljoonaa vuotta sitten.
Kaikkien valaiden tavoin myös Basilosaurus hengitti ilmaa. Sillä ei kuitenkaan ollut ilmareikää päälaella, vaan se hengitti uimalla pintaan ja haukkasi siellä ilmaa. Tällaiset alkeelliset piirteet olivat ymmärrettäviä, koska valaat kehittyivät vain muutama miljoona vuotta ennemmin kun Basilosaurus kehittyi. Basilosaurus kuului alkuvalaisiin eli Archaeoceti-alalahkoon. Basilosaurus ei ollut nirso. Se saalisti kaikkea: kilpikonnia, haikaloja, muita kaloja sekä kalmareita. Basilosaurus oli pitkään ainoa tunnettu esihistoriallinen valas. Sen pienet takaraajat, jotka muistuttivat ennemmin jalkoja kuin eviä, johtivat ajatukseen, että valaat ovat kehittyneet maaeläimistä. Viimeisen naulan arkkuun kuitenkin löi se, kun Ambulocetus löydettiin.