Tämä artikkeli käsittelee ongelmaa Beatmusiikki:stä, joka on saanut suuren merkityksen viime vuosina. Kautta historian Beatmusiikki on ollut eri tieteenalojen asiantuntijoiden tutkimuksen ja kiinnostuksen kohteena, ja se on ollut keskustelun ja pohdinnan lähde yhteiskunnalle yleensä. Ymmärtääksemme paremmin Beatmusiikki:n merkitystä nykyisessä kontekstissa analysoidaan erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja, joiden avulla voimme saada kattavan näkemyksen tästä aiheesta. Samoin selvitetään Beatmusiikki:n tutkimuksen vaikutuksia eri alueilla, kuten kulttuurissa, politiikassa, tieteessä, mm. Kattavan analyysin avulla pyritään tarjoamaan lukijalle laaja ja päivitetty näkemys Beatmusiikki:stä, tarjoamalla uusia pohdintoja ja tietoa, jotka rikastavat tämän ilmiön ymmärrystä.
| Beatmusiikki | |
|---|---|
| Alkuperä | pop, kelttiläinen musiikki, doo-wop, rhythm and blues, rock and roll, skiffle |
| Alkuperämaa | Yhdistynyt kuningaskunta |
| Kehittymisen ajankohta |
1960-luvun alku |
| Tyypillisiä soittimia |
kitara, bassokitara, rummut, laulu, koskettimet, huuliharppu |
| Kehittyneitä tyylilajeja / suuntauksia |
merseybeat, brumbeat, nederbeat, freakbeat |
Beatmusiikki (tai pelkkä beat) on pop- ja rock-musiikkien genre, joka sai alkunsa Britanniassa 1960-luvulla. The Beatles on lajin tunnetuin yhtye, ja yhtyeen kohdalla puhutaankin yleisemmin merseybeatista. Toisaalta tätä uutta nuorisomusiikkia ruvettiin kutsumaan myös nimellä ”popmusiikki”. Nykyään popmusiikin määritelmä on kuitenkin ilmeisen paljon laajempi.
Keskeiset erot rautalankamusiikkiin ovat laulun mukaantulo ja se, että nuoret artistit sävelsivät esittämiään kappaleita enemmän itse.
Aineistoa beat-musiikin rantautumisesta Suomeen on koonnut Antero Laiho työnimellä FöriBeat.