Tässä artikkelissa aiomme tutkia Belaruskali:n aihetta perusteellisesti, analysoimalla sen monia puolia ja sen merkitystä nykyään. Tämä artikkeli käsittelee kattavasti kaikkea Belaruskali:een liittyvää alkuperästään sen vaikutuksiin yhteiskuntaan, erilaisten näkökulmien ja lähestymistapojen kautta. Yksityiskohtaisen ja tarkan analyysin avulla syvennymme tähän kiehtovaan aiheeseen ymmärtääksemme sen laajuuden ja merkityksen eri aloilla tieteestä kulttuuriin, tarjoten näin kattavan ja rikastuttavan näkemyksen. Epäilemättä Belaruskali on erittäin tärkeä aihe, joka ansaitsee syvällisen tutkimisen, ja juuri sitä ehdotamme seuraavilla riveillä.
Belaruskali | |
---|---|
![]() |
|
Yritysmuoto | osakeyhtiö OAO |
Kotipaikka | Salihorsk, Valko-Venäjä[1] |
Toimiala | kaivosteollisuus[1] |
Tuotteet | kaliumlannoitteet |
Liikevaihto | 18 372 miljardia BYR (2012)[2][3] |
Nettotulos |
6 699 miljardia BYR[2][3][4] eli 591 milj. EUR[5] (2012) |
Henkilöstö | 18 706 (2012 keskimäärin),[2] noin 20 000 (2011)[1] |
Emoyhtiö | Belneftehim |
Omistaja | Belneftehim, Valko-Venäjän valtio[6] |
Kotisivu |
www |
Belaruskali (ven. Открытое акционерное общество Беларуськалий, OAO Belaruskali) on Valko-Venäjän suurimpiin osakeyhtiöihin kuuluva, erityisesti kaliumlannoitteistaan tunnettu kaivosyhtiö.[7] Yrityksen keskeisimmät kaivokset sijaitsevat Minskin alueen eteläosassa Salihorskissa. Tämä vuonna 1958 perustettu kaivoskaupunki on kasvanut erityisesti kaupungin pohjoispuolella sijaitsevien Belaruskalin ja sen edeltäjien kaliumsuolakaivosten (KCl) seurauksena.[1] Yhtiö on 18 700 työntekijällään (2012)[2] seudun ylivoimaisesti suurin työnantaja.
Belaruskalin omistaa Valko-Venäjän valtio öljy- ja kemianalan valtiokonserninsa Belneftehimin välityksellä.[6] Kaivosteollisuusyritys Belaruskali vie suuren osan kaliumlannoitetuotannostaan ulkomaille ja kannattava yhtiö on siksi merkittävä Valko-Venäjän kansantaloudelle. Viennistä vastaa venäläisen Uralkalin kanssa perustettu yhteisyritys.[8] Alallaan Belaruskali on IVY-maiden suurimpia ja maailmanlaajuisestikin merkittävä lannoitetuottaja,[1] venäläisen Uralkalin ja parin muun suurtuottajan kanssa. Yhtiö oli selvästi Valko-Venäjän eniten voittoa tuottanut yritys vuonna 2012: koko vuoden voitto oli 6 700 miljardia Valko-Venäjän ruplaa, josta enemmistö kirjattiin alkuvuodelta. Valko-Venäjän keskuspankin vuoden 2012 lopun vaihtokursseilla voitto oli 591 miljoonaa euroa. Vuositason voitto oli kaksi kertaa suurempi kuin seuraavaksi eniten voitollisella valkovenäläisellä julkisen sektorin osakeyhtiöllä, öljynjalostamo Naftanilla.[7][3][4][9][5]
Yhtiö on kasvattamassa tuotantoaan vuoden 2011 määrästä eli 8,8 miljoonasta tonnista. Yhtiö pyrkii tuottamaan 11 miljoonaa tonnia vuonna 2013.[10][11] Belaruskali valmistelee myös kokonaan uuden, Homelin alueen Petrykaun löydösalueen avaamista. Yhtiö tavoittelee 1,5 miljoonan tonnin tuotantoa uudelta alueelta vuonna 2019.[12] Turvatakseen lannoitekuljetuksien sujuvuutta, yhtiö on hankkinut osuuden esimerkiksi liettualaisen Klaipėdan sataman irtotavaraterminaalista.[13] Emoyhtiö Belneftehim pyrkii puolestaan edistämään Latvian kautta vievien kuljetusreittien toimivuutta.[14]
Kaivostoiminnan seurauksena Salihorskin pohjoispuolelle on muodostunut kolme noin 100 metriä korkeaa kaivosjätevuorta, jotka näkyvät kauas.
Kesäkuussa 2021 Euroopan unioni kielsi potaskan tuonnin Valko-Venäjältä.[15] Elokuussa 2021 Yhdysvallat kielsi kaupankäynnin Belaruskalin kanssa.[16] Myös Britannia ja Kanada ovat yhtyneet pakotteisiin.[17]
Tämän jälkeen Belaruskalin tuotannosta suurin osa viedään Kiinaan, ja sillä on vankka asema muilla markkinoilla Intiassa, Euroopassa ja Kaakkoisaasiassa.[18]