Belgradin offensiivi
Tässä artikkelissa tutkimme Belgradin offensiivi:n aihetta perusteellisesti ja tutkimme sen alkuperää, kehitystä ajan mittaan ja sen merkitystä nykyään. Kautta historian Belgradin offensiivi:llä on ollut keskeinen rooli yhteiskunnan eri osa-alueilla sen vaikutuksesta kulttuuriin ja taiteeseen aina vaikutuksestaan tieteeseen ja teknologiaan. Kattavan analyysin avulla tarkastelemme Belgradin offensiivi:een liittyviä erilaisia näkökulmia ja keskusteluja pyrkien valaisemaan sen vaikutuksia ja mahdollista tulevaa kehitystä. Samoin otamme huomioon alan asiantuntijoiden mielipiteet ja otamme huomioon Belgradin offensiivi:n vaikutuksen elämässään läheltä kokeneiden kokemukset ja todistukset.
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Belgradin offensiivi | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa toisen maailmansodan tärintamaa | |||||||
| |||||||
| Osapuolet | |||||||
| Komentajat | |||||||
|
|
| ||||||
| Vahvuudet | |||||||
|
150 000 sotilasta |
580 000 sotilasta | ||||||
| Tappiot | |||||||
|
ei tiedossa |
Neuvostoliitto: | ||||||
.svg){kind=small}
Belgradin offensiivi oli toisessa maailmansodassa puna-armeijan operaatio Bagrationiin liittynyt hyökkäys, jonka tarkoituksena oli vapauttaa Jugoslavia saksalaismiehityksestä. Neuvostoliiton joukkojen lisäksi taisteluun osallistuivat Jugoslavian partisaanit ja Bulgarian kansanarmeija. Jugoslaviaa puolustivat tuolloin Saksan Armeijaryhmä E:n ja Armeijaryhmä F:n joukot. Taistelu alkoi 14. syyskuuta ja päättyi 24. marraskuuta 1944. Pääkaupunki Belgrad vallattiin 20. lokakuuta ja Skopje 13. marraskuuta. Taistelun aikana saksalaisjoukkojen komentaja Wilhelm Schneckenburger kaatui. Taistelun seurauksena pääosa saksalaisjoukoista vetäytyi Jugoslaviasta, mutta Sarajevo ja Zagreb pysyivät miehitettyinä sodan loppuun saakka.
