Belvedere

Nykyään Belvedere on usein keskusteltu ja analysoitu aihe useilla eri aloilla. Sen merkitys on kiistaton, sillä se ei vaikuta pelkästään ihmisten jokapäiväiseen elämään vaan myös poliittisiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin näkökohtiin maailmanlaajuisesti. Belvedere:n ympärillä on syntynyt monia mielipiteitä ja näkemyksiä, mikä osoittaa tämän asian monimutkaisuuden ja merkityksen nyky-yhteiskunnassa. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Belvedere:tä ja sen seurauksia, jotta voimme tarjota täydellisen ja rikastuttavan yleiskatsauksen tästä asiaankuuluvasta ongelmasta.

Tämä artikkeli käsittelee linnoja Itävallassa. Muista merkityksistä, katso täsmennyssivu.
Ylä-Belvedere (Oberes Belvedere).
Ala-Belvedere (Unteres Belvedere).

Belvedere on Itävallan pääkaupungissa Wienissä sijaitseva kahden barokkilinnan, Ylä- (Oberes-) ja Ala-Belvederen (Unteres Belvedere), muodostama linna-alue. Molempien linnojen suunnittelusta on vastannut arkkitehti Johann Lukas von Hildebrandt, ja ne rakennutti Eugen Savoijilainen.

  • Ala-Belvedere rakennettiin vuosina 1714–1716 kesäresidenssiksi. Sen marmorisali sisältää Martino Altomonten freskoja.
  • Ylä-Belvedere rakennettiin vuosina 1721–1722. Sen ensisijainen tarkoitus oli vain saada näyttävä päätepiste puutarha-alueelle. Sisätilojen koristelut ja somistukset saatiin valmiiksi vuonna 1723. Linnan marmorisalissa kirjoitettiin Itävallan itsenäistymissopimus vuonna 1955.

Vuonna 1752 Eugène Savoijin perijätär myi linnakompleksin arkkiherttuatar Maria Teresialle. Hänen perujaan on kompleksin nykyinen nimi, Belvedere. Viimeinen Belvederessä asunut kuninkaallinen oli arkkiherttua Franz Ferdinand. Nykyisin linnassa sijaitsee Österreichische Galerie Belvedere.