Tässä artikkelissa perehdymme Bend of the Boyne:n kiehtovaan maailmaan. Tutkimme Bend of the Boyne:n kaikkia olennaisia puolia sen alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan ja analysoimme sen vaikutuksia eri alueilla. Näillä linjoilla pyrimme ymmärtämään sen merkitystä ja sen kehittymistä ajan myötä sekä sen vaikutusta eri kulttuureihin ja yhteyksiin. Bend of the Boyne:stä on tullut yleinen kiinnostava aihe, minkä vuoksi sen merkitykseen ja kaikkiin sitä ympäröiviin ulottuvuuksiin on syytä syventyä. Liity kanssamme tälle matkalle Bend of the Boyne:n läpi ja katsotaan yhdessä kaikki mitä se sisältää.
Brú na Bóinne - Bend of the Boynen arkeologinen kokonaisuus | |
---|---|
![]() |
|
Maailmanperintökohde | |
Sijainti |
![]() |
Kriteerit | I, III, IV |
Tunnusnumero | 659 |
Valintahistoria | |
Valintavuosi | 1993 |
![]() ![]() |
Bend of the Boyne (virheellinen käännös iirinkielisestä nimestä Brú na Bóinne) on tunnettu kivi- ja rautakautisten löytöjen ryhmä Boynejoen mutkassa, Meathin kreivikunnassa Irlannissa noin 40 km Dublinista pohjoiseen. Normannit asuttivat alueen keskiajalla[1], ja vuonna 1690 siellä käytiin Boynen taistelu.[2]
Alue on laajuudeltaan 780 hehtaaria, ja siihen kuuluu nelisenkymmentä hautakammiota sekä muita rakennelmia. Niillä on ollut taloudellista, yhteiskunnallista ja uskonnollista merkitystä. Merkittävimmät kohteet ovat kolme hautakumpua Newgrange, Knowth ja Dowth. Knowthissa on osia neoliittiseltä ajalta aina normanniajalle, Newgrangen kaikki rakennelmat ovat esihistoriallisia kun taas Dowthissa on esihistoriallisten rakenteiden lisäksi keskiaikainen kirkko ja linnoitus. Bend of the Boyne on Unescon maailmanperintökohde vuodesta 1993.[1]