Tässä artikkelissa aiomme tutkia ja analysoida perusteellisesti Bentō:tä, aihetta, joka on kiinnittänyt ihmisten huomion eri aloilta ja kiinnostuksen kohteista. Bentō on aihe, joka herättää edelleen keskustelua ja keskustelua ympäri maailmaa sen vaikutuksista nyky-yhteiskuntaan ja sen vaikutukseen populaarikulttuuriin. Näillä sivuilla perehdymme eri näkökulmiin ja mielipiteisiin Bentō:stä sekä sen kehityksestä ajan myötä. Jos olet kiinnostunut oppimaan lisää tästä jännittävästä aiheesta, kutsumme sinut jatkamaan lukemista ja tutustumaan kaikkeen, mitä Bentō tarjoaa.
Bentō (弁当 tai べんとう) on japanilainen eväslaatikkoon pakattu lounas. Se voi olla kotitekoinen tai ostettu valmiina kioskista, ruokakaupasta tai ravintolasta.
Koska Japanissa ei useinkaan ole kouluruokailua, vaimot valmistavat lapsilleen kouluun ja miehilleen töihin lounaan mukaan muovista tai puusta valmistettuihin monikerroksisiin laatikkomaisiin bentō-astioihin. Lasten lounasrasiat ovat yleensä kirkkaamman värisiä ja koristeltu esimerkiksi manga-sarjakuvahahmojen kuvilla.
Bentō-laatikkoon pätee usein kaava 4:3:2:1, joka kertoo eri ainesten suhdeluvut. Riisiä on neljä osaa, kalaa, lihaa tai aterian "päälisuketta" kolme osaa, vihanneksia kaksi osaa ja vihannespikkelssiä yksi osa. Hinomaru-bentōssa on pelkkää riisiä, jonka keskelle on upotettu punainen luumupikkelssi.[1]
Bentō-kulttuurin katsotaan alkaneen 1500-luvulla. Silloin ylimystö alkoi ottaa retkilleen lakattuja eväslaatikoita, joihin ruoka oli aseteltu erityisen kauniisti.[1]
Bentō voi toimia myös retkieväänä. Junamatkalle mukaan otettavia bentōja kutsutaan nimellä eki-ben eli asemaruoka.[1] Myös teatteriin tai oopperaan voidaan ostaa mukaan hienompi bentō. Kaikkein kalleimpia bentōja ovat korkeatasoisten ravintoloiden tai ryokan-majatalojen tarjoamat menut lakkapuisissa laatikostoissa tai rasioissa tarjottuna. Lakkapuiset antiikkiesineet ja bentō-rasiat ovat keräilyharvinaisuuksia.