Tässä artikkelissa haluamme käsitellä Benue (joki):n aihetta perusteellisesti, analysoida sen vaikutuksia eri näkökulmista ja tarjota täydellisen yleiskatsauksen ongelmasta. Benue (joki) on äärimmäisen tärkeä aihe nykyään, koska sillä on merkittävä vaikutus yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Näillä sivuilla tutkimme sen alkuperää, kehitystä, seurauksia ja mahdollisia ratkaisuja tavoitteena tarjota lukijalle laaja ja yksityiskohtainen yleiskuva Benue (joki):stä. Kattavan ja tiukan lähestymistavan avulla toivomme myötävaikuttavamme tämän tänään niin tärkeän aiheen ymmärtämiseen ja pohdiskeluun.
Benue Bénoué |
|
---|---|
![]() Benuejoki Jimetan ja Yolan luona. |
|
Alkulähde | Adamawan ylänkö |
Laskupaikka | Nigerjoki Lokojassa |
Maat | Kamerun, Nigeria |
Pituus | 1 300 km |
Valuma-alue | 441 000 km² |
![]() Benue ja sen valuma-alue. |
Benue (ransk. Bénoué) on Nigerin vasemmanpuoleinen sivujoki Kamerunissa ja Nigeriassa. Sen pituus on 1 300 kilometriä ja valuma-alueen laajuus 441 000 neliökilometriä.[1]
Benue on Nigerin suurin sivujoki[2]. Se saa alkunsa Adamawan ylängöltä Kamerunissa, virtaa tekojärven muodostavan Lagdon rotkon läpi ja sen jälkeen leveässä jokilaaksossa Nigeriaan. Osa valuma-alueesta kuuluu Tšadiin. Lokojassa, jossa Benue yhtyy Nigeriin, molemmat joet ovat lähes saman kokoisia. Benuen sivujokia ovat Mayo Rey, Godi, Mayo Kebi, Faro, Ini, Gongola, Belwa, Fan, Taraba, Donga, Katsina Ala, Mada ja Okwa.[3]
Joen vesi on korkeimmillaan yleensä toukokuusta lokakuuhun[4]. Sen keskimääräinen virtaus Nigeriin on 3 400 kuutiometriä sekunnissa eli 107 kuutiokilometriä vuodessa[5]. Benue on liikennöintikelpoinen Makurdiin kesäkuusta joulukuuhun ja Garouaan elokuusta marraskuuhun[6].