Nykymaailmassa Beringinsaari:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille eri aloilla toimiville ihmisille. Beringinsaari on yhteiskunnallisen vaikutuksensa, arkielämän tai historiallisen merkityksensä vuoksi aihe, joka ansaitsee syvällisen analysoinnin ja keskustelun. Alkuperäistään tämän päivän vaikutuksiin Beringinsaari on herättänyt kiinnostusta tutkijoiden, asiantuntijoiden ja suuren yleisön keskuudessa, minkä vuoksi sen eri reunojen ja ulottuvuuksien tutkiminen on välttämätöntä. Tässä artikkelissa perehdymme Beringinsaari:n jännittävään maailmaan oppiaksemme yksityiskohtaisesti sen ominaisuuksista, haasteista ja mahdollisuuksista. Tarkoituksena on laajentaa tietämystämme ja ymmärrystämme tästä kiehtovasta aiheesta.
Beringinsaari | |
---|---|
![]() Beringinsaari ilmakuvassa |
|
Maantiede | |
Saariryhmä | Kommodorinsaaret |
Merialue | Beringinmeri |
Korkein kohta | Steller, 751 m |
Valtio | |
Valtio | Venäjä |
Piirikunta | Aleuttien piiri |
Alue | Kamtšatkan aluepiiri |
Asutuskeskukset | Nikolskoje |
Beringinsaari (ven. О́стров Бе́ринга) on suurin Kommodorinsaariin kuuluva saari[1] Kamtšatkan alueella, Venäjällä. Se sijaitsee Kamtšatkan niemimaan itäpuolella.[2] Saaren korkein huippu (Steller) on 751 metrin korkeudessa.[3] Beringinsaarella on Komendöörinsaarten ainoa asutuskeskus, Nikolskoje. Siellä sijaitsee myös Komendöörinsaarten merkittävin raukki, Stellerin kaari.[1]
Tutkimusmatkailija Vitus Bering saapui Beringinsaarelle vuonna 1741, mutta kuoli samana vuonna.[2] Neljän tanskalaisen ryhmä löysi Beringin luut saarelta vuonna 1991.[4]
Beringinsaarella elää muun muassa töyhtölunneja, merisaukkoja, naaleja ja pohjanmerikarhuja eli beringinhylkeitä.[2] Saaresta noin kolme neljäsosaa on Unescon Ihminen ja biosfääri -ohjelmaan kuuluvaa suojelualuetta.[5]