Berliner Zeitung
Tänään astumme Berliner Zeitung:n jännittävään maailmaan, aiheeseen, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Perustamisestaan lähtien Berliner Zeitung on ollut tutkimuksen, keskustelun ja kiinnostuksen kohteena, ja sen vaikutus yhteiskuntaan on edelleen ajankohtainen. Tässä artikkelissa tutkimme Berliner Zeitung:n monia puolia sen historiasta sen vaikutuksiin jokapäiväisessä elämässä. Syvän ja harkitun analyysin avulla pyrimme ymmärtämään paremmin, mitä Berliner Zeitung tarkoittaa ja miksi se on niin merkittävä nykyään. Valmistaudu uppoutumaan kiehtovaan matkaan Berliner Zeitung:n sydämeen!
| Berliner Zeitung | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Lehtityyppi | päivälehti |
| ISSN | 0323-5793 ja 1437-9465 ISSN 0947-174X, 0323-5793 ja 1437-9465 |
| Perustettu | |
| Päätoimittaja | Matthias Thieme |
| Kotikunta | Berliini |
| Kotimaa | Saksa |
| Ilmestymistiheys | päivittäin |
| Kieli | saksa |
Berliner Zeitung on saksalainen sanomalehti. Se on vuonna 1945 perustettu keskusta-vasemmistolainen päivittäin ilmestyvä lehti. Sen päätoimittaja on Matthias Thieme.[1]
Berliner Zeitung on harvoja alkujaan DDR:n puolella ilmestyneistä sanomalehdistä, jotka jatkavat ilmestymistään. Ainoana säilyneistä se nousi merkittävään asemaan ankarasti kilpailulla alalla Saksassa. Sen omistaja on kuitenkin vaihtunut useita kertoja. Lehden omisti kymmenen vuotta kölniläinen kustannusyhtiö M. DuMont Schauberg, joka velkaantui raskaasti ja joutui myymään lehden, jolloin uusiksi omistajiksi tulivat Holger ja Silke Friedrich.[1][2]
Omistajakohu 2019
Berliner Zeitungin ostivat syyskuussa 2019[1] Holger ja Silke Friedrich, ja uuden omistajan toivottiin tuovan lehdelle pitkäaikaista vakautta, sillä ennen omistajanvaihdosta se oli lähellä konkurssia. Marraskuussa 2019 paljastui kuitenkin, että Holger Friedrich on ollut DDR:n tiedustelupalvelun Stasin ilmiantaja, ja tieto on herättänyt kysymyksiä siitä, sopiiko Friedrich lehden omistajaksi. Lehden toimittajat ovat perustaneet työryhmän, joka selvittää Friedrichin Stasi-yhteyksien tiiviyttä.[2]
Friedrich puolustautuu sillä, että kun Stasi sai tietää hänen pakoyrityksestään länteen, hänelle annettiin kaksi vaihtoehtoa: joko monen vuoden vankilatuomio tai ilmiantajaksi ryhtyminen.[1]
Berliner Zeitungin ja sen sisarlehden tabloidi Berliner Kurierin päätoimittajat kysyvät, miksi Friedrich ei kertonut Stasi-yhteyksistään lehden oston yhteydessä.[1]