Tässä artikkelissa tutkimme aihetta Bibsys perusteellisesti. Kautta historian Bibsys on ollut ratkaisevassa roolissa yhteiskunnan eri alueilla kulttuurista ja taiteesta tieteeseen ja teknologiaan. Yksityiskohtaisen analyysin avulla analysoimme Bibsys:n merkitystä nykyajan kontekstissa sekä sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueiden kehitykseen ja kehitykseen. Lisäksi tutkimme, kuinka Bibsys on ollut useiden tulkintojen ja lähestymistapojen kohteena aikojen saatossa, mikä on vaikuttanut sen jatkuvaan merkityksellisyyteen nykyään. Bibsys on jättänyt lähtemättömän jäljen maailmaan alkuperästään nykypäivään, ja tässä artikkelissa pyritään tutkimaan ja ymmärtämään sen vaikutusta perusteellisesti.
BIBSYS oli Norjan Trondheimissä toimiva valtiollinen palveluntuottaja, joka oli keskittynyt koulutukseen ja tutkimukseen liittyvän tiedon ja aineiston siirtämiseen, tallentamiseen, hakemiseen ja jakamiseen. BIBSYS perustettiin maaliskuussa 2007 Norjan opetusministeriön (norj. Kunnskapsdepartementet) alaiseksi yksiköksi.[1] BIBSYS tarkoittaa aiemman organisaation ohella myös norjalaista tieteellistä kirjastojärjestelmää. BIBSYS-järjestelmä liitettiin osaksi Norjan opetusministeriön alaista, vuoden 2018 alussa perustettua Unit-laitosta, joka on kansallinen, tietotekniikka- ja yhteispalveluja ylemmälle opetukselle ja tutkimukselle tarjoava keskuslaitos (direktoraatti) Norjassa. Sen toimitilat sijaitsevat Oslossa ja Trondheimissa. Unitin palveluksessa on noin 210 työntekijää (31.12.2019).[2]
BIBSYS-järjestelmän kehitystyö sai alkunsa vuonna 1972 Trondheimissä kahden yliopistokirjaston ja yliopiston laskentakeskuksen yhteishankkeena. Varhaisvuosina toiminnot liittyivät yliopistokirjastojen aineistojen luettelointiin ja hakuun. Vuonna 1983 verkkomuotoinen luettelointijärjestelmä avattiin yleisön käyttöön. Osallistuvien tahojen määrä kasvoi vuosien saatossa. Vuoteen 1997 mennessä mukaan oli tullut jo noin norjalaista 60 kirjastoa.[3][4] Vuoden 2015 lopussa kirjastojärjestelmien käyttäjänä oli jo 104 kirjastoa ja avointen arkistopalvelujen käyttäjiksi oli liittynyt 68 eri organisaatiota. [5]
BIBSYS tekee yhteistyötä erityisesti norjalaisten yliopistokirjastojen ja Norjan kansalliskirjaston kanssa. BIBSYS tarjoaa useita palveluja ja alustoja käyttäjilleen, kuten esimerkiksi kanavan norjalaisten yliopistojen ja opiskelijoiden osallistumiselle massiivisille verkkoluennoille (Canvas- ja Open-edX-opetusteknologia-alustat MOOCille).[6][5]
Vuodelle 2017 budjetoitu BIBSYSin liikevaihto on runsas 50 miljoonaa Norjan kruunua. Yli 80 prosenttia rahoituksestaan se saa palveluidensa käyttöön osallistuvien kirjastojen ja muiden organisaatioiden kautta.[5]
BIBSYS-tunniste tai BIBSYS id on puolestaan norjalainen auktoriteettitunniste.[lähde? ]