Nykymaailmassa Bigbank:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle ihmisjoukolle. Yhteiskuntavaikutuksistaan talouteen Bigbank herättää lukuisia keskusteluja ja keskusteluja eri aloilla. Sen tärkeyden vuoksi on erittäin tärkeää analysoida huolellisesti Bigbank:een liittyvät keskeiset näkökohdat sen alkuperästä ja kehityksestä sen vaikutuksiin jokapäiväiseen elämään. Tässä artikkelissa tutkimme Bigbank:n eri puolia ja sen merkitystä nykyisessä kontekstissa.
Bigbank on virolainen pankki, joka avasi sivuliikkeen Suomessa vuonna 2009. Bigbank aloitti toimintansa Tartossa vuonna 1992 ja täytti 30 vuotta 2022. Bigbank-nimen BIG-lyhenne tulee sanoista Balti Investeeringute Grupp[1]. Viron lisäksi Bigbankilla on pankkitoimintaa Suomessa, Latviassa, Liettuassa, Ruotsissa, ja Bulgariassa sekä rajat ylittävää toimintaa Itävallassa, Saksassa ja Alankomaissa.[2] Suomessa Bigbankin palveluihin kuuluvat kulutusluotot, määräaikaistalletukset sekä autokaupoista saatavat osamaksurahoitukset. Virossa, Latviassa ja Liettuassa Bigbankin palveluihin kuuluvat myös asunto- ja yrityslainat.
Panttilainaamopalveluista alkunsa saanut Bigbank sai vuonna 2005 pankkitoimiluvat Virossa. Yrityksen toiminta-ajatus on tarjota asiakkaille netin kautta helppokäyttöistä rahoitusta ja se on erikoistunut kulutusluottoihin. Vuonna 2021 Bigbankilla työskenteli 464 työntekijää ja pankin oma pääoma oli 186 miljoonaa euroa. Pankin lainakanta oli 907 miljoonaa euroa, talletuskanta 898 miljoonaa euroa ja sillä oli noin 123 000 asiakasta.[3]