Tänään aiomme sukeltaa Bihać:n kiehtovaan maailmaan. Olipa kyseessä aihe, josta olemme intohimoisia, henkilö, joka on jättänyt jälkensä historiaan, tai vain päivämäärä, jota muistelemme, Bihać ansaitsee syvällisen tutkimisen. Tässä artikkelissa tutkimme Bihać:n tärkeimpiä puolia sen alkuperästä sen vaikutuksiin nykyisyydessä. Tutkimme sen vivahteita, tutkimme sen vaikutuksia ja pohdimme sen merkitystä tänään. Valmistaudu kiehtovaan matkaan Bihać:n läpi!
Bihać Бихаћ |
|
---|---|
![]() |
|
![]() vaakuna |
|
![]() Bihaćin sijainti Una-Sanan kantonissa |
|
![]() ![]() Bihać |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Bosnia ja Hertsegovina |
Entiteetti | Bosnia ja Hertsegovina |
Kantoni | Una-Sana |
Korkeus | 230[1] m |
Väkiluku (2013) | 39 690[1] |
Bihać (serb. Бихаћ) on kaupunki ja kunta luoteisessa Bosnia ja Hertsegovinassa Unajoen varrella.[2] Vuoden 2013 väestönlaskennan mukaan kaupungissa oli noin 39 700 asukasta[1] ja kunnassa noin 56 300 asukasta.[3] Bihać on Una-Sanan kantonin hallintokeskus. Kaupungin tärkeimmät teollisuudenalat ovat puutavara- ja tekstiiliteollisuudet. Bihaćissa on vesivoimala.[2]
Bihać mainittiin ensimmäisen kerran vuonna 1260, jolloin paikalla sijaitsi luostari. Kaupunki oli osa Osmanien valtakuntaa vuoteen 1878 asti, jolloin siitä tuli osa Bosniaa. Vuonna 1942 Bihaćin tasavalta julistautui hetkellisesti itsenäiseksi. Toisen maailmansodan aikaan kaupungissa sijaitsi fasisteja vastustaneen Kansallisen vapautusarmeijan päämaja, ja Bihać oli sodan aikana tärkeä kokouspaikka. Vuonna 1992 Bosnian sodassa Bihaćissa oli Serbian ja Bosnian joukkojen välisiä taisteluja Bosnia ja Hertsegovinan irtauduttua Serbiasta.[2] Bihaćin alue oli suuri saarrettu muslimialue.lähde?