Biopolymeeri
Nykyään Biopolymeeri on erittäin tärkeä aihe nyky-yhteiskunnassa. Biopolymeeri:n merkitys on kasvanut viime vuosina, ja se on vaikuttanut jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Politiikasta teknologiaan, kulttuurin ja talouden kautta Biopolymeeri:stä on tullut ratkaiseva tekijä globaalissa päätöksenteossa. Tässä artikkelissa tutkimme, kuinka Biopolymeeri vaikuttaa elämämme eri osa-alueisiin, analysoimme sen vaikutusta ja esittelemme erilaisia näkökulmia tähän nykyään niin merkittävään aiheeseen.
Biopolymeerit ovat eloperäisiä eli orgaanisia polymeereja. Tärkkelys, selluloosa, proteiinit, peptidit, DNA ja RNA ovat kaikki esimerkkejä biopolymeereista, jotka koostuvat monomeereista eli sokerista, aminohapoista ja nukleotideista.
Biopolymeerit ja polymeerit
Toisin kuin tavalliset polymeerit biopolymeerit koostuvat monenlaisista monomeereistä ja muodostavat erilaisia, usein hyvin mutkikkaita rakenteita. Monomeerien (esimerkiksi proteiinissa aminohappojen) järjestys määrää biopolymeerin primaarirakenteen. Biopolymeerin muoto (α-kierteet ja β-laskokset) määrää biopolymeerin sekundäärirakenteen. Tertiäärirakenteella viitataan koko molekyylin avaruudelliseen rakenteeseen. Jokaisella rakenteenosalla on oma merkityksensä biopolymeerin toimintaan. Suurin ero biololymeerien ja keinotekoisten polymeerien välillä on biopolymeerien useimmiten paljon yksinkertaisempi rakenne.
Biopolymeerit luontoystävällisenä materiaalina
Joitakin biopolymeereja, kuten maissin sisältämä proteiini ja polyhydroksibutyraatti (PHB) voidaan käyttää monen keinotekoisen polymeerin tilalla. Biopolymeerit ovat tavallisia polymeereja luontoystävällisempiä, sillä ne hajoavat luonnossa huomattavasti nopeammin (90 % 6 kuukaudessa) kuin tavalliset öljyperäiset polymeerit ja hajotessa ne vapauttavat yhtä paljon hiilidioksidia kuin mitä kasvit – joista biopolymeerit tuotetaan – sitovat. Biopolymeereja voidaan valmistaa muun muassa sokerijuurikkaasta, perunasta ja vehnästä. Biopolymeerien valmistukseen voidaan käyttää myös monimuotoiseen metanotrofien ryhmään kuuluvia gramnegatiivisia bakteereja, jotka hapettavat metaania ja tuottavat poly-β-hydroksibutyraattia metaanista, kun niiden kasvualustasta puuttuu jokin ravinne.
Katso myös
Aiheesta muualla
