Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti aihetta Bladhin talo, joka on noussut merkittäväksi viime vuosina. Sen alkuperästä sen vaikutukseen nyky-yhteiskuntaan, tarkastelemme Bladhin talo:n eri näkökulmia ja näkökulmia. Yksityiskohtaisen ja kattavan analyysin avulla pyrimme ymmärtämään, kuinka Bladhin talo on vaikuttanut ympäristöömme ja miten se tulee vaikuttamaan myös tulevaisuudessa. Käsittelemme kriittisesti ja pohdiskelevasti niitä eri puolia, jotka tekevät Bladhin talo:stä kiinnostavan ja keskustelun aiheen nykyisessä ympäristössä. Keräämällä ja esittämällä asiaankuuluvia tietoja tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota kattava ja rikastuttava näkemys Bladhin talo:stä. Liity mukaan tälle kiehtovalle löytö- ja tutkimusmatkalle!
Bladhin talo | |
---|---|
Osoite | Cneiffinpolku 1, Kaskinen |
Valmistumisvuosi | 1788 |
Rakennuttaja | Peter Johan Bladh |
Omistaja | Kaskisten kaupunki |
Kerrosluku | 2 |
Verkkosivut | |
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Bladhin talo (ruots. Bladhska gården) on Kaskisissa sijaitseva talo.[1] Talo on Kaskisten vanhimpia rakennuksia. Talo on vuosisatojen aikana toiminut muun muassa Kaskisten kirkkona 150 vuotta ennen kuin Kaskisiin saatiin oikea kirkko, raastuvanoikeutena, useana kouluna ja kansalaisopistona. [2] Talossa toimii Kaskisten kirjasto.[3]
Talon rakennutti Peter Johan Bladh kolme vuotta sen jälkeen, kun Kaskisista oli tullut kaupunki vuonna 1785. Bladhin talo oli pitkään Kaskisten suurin talo. 1790-luvun lopussa Bladh luovutti yläkerran salin kirkon käyttöön ja kirkko toimi Bladhin talossa vuoteen 1965 saakka. Talon alakerrassa, kirkkolattian alla, asui papisto. Muutamia vuosia Bladhin kuoleman jälkeen Kaskisten kaupunki sai talon omistukseensa. Talo oli vuosien ajan tyhjänä. Lopulta kaupunki päätti kunnostaa talon. Kunnostustyöt saatiin valmiiksi vuonna 1997 ja talo sisustettiin mahdollisimman alkuperäiseen tyyliinsä. Talon pihassa on myös kaksi tammea, jotka tarinan mukaan Sakari Topelius on istuttanut. [4][5]