Tässä artikkelissa aiomme tutkia Bloomin taksonomia:n kiehtovaa maailmaa, aihetta, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Bloomin taksonomia on synnyttänyt keskustelua, tutkimusta ja loputtomasti ristiriitaisia mielipiteitä yhteiskunnan vaikutuksista sen mahdollisiin tulevaisuuden vaikutuksiin. Näillä sivuilla perehdymme sen historiaan, tutkimme sen eri puolia ja tutkimme sen merkitystä nykyään. Oletpa sitten tutustunut Bloomin taksonomia:een tai huomaat sen tärkeyden ensimmäistä kertaa, tämä artikkeli kutsuu sinut pohtimaan aihetta, joka epäilemättä jättää jälkensä yhteiskuntaamme.
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Bloomin taksonomia auttaa määrittelemään osaamisen tason. Jaottelun on esittänyt 1956 yhdysvaltalainen Benjamin Bloom. Bloomin taksonomiassa osaaminen jaetaan seuraaviin kuuteen tasoon.
Tietämisen tasolla asia ainoastaan muistetaan, mutta sitä ei vielä ymmärretä. Ymmärtämisen tasolla asia myös ymmärretään. Soveltamisen tasolla opittua asiaa osataan jo soveltaa, ja vastaavasti analysoimisen tasolla opittua pystytään jo analysoimaan. Syntetisoimisen tasolla opittu osataan yhdistää aiemmin opittuun tietoon ja arvioinnissa opittua asiaa pystytään arvioimaan.