Tässä artikkelissa tutkimme Blue Master:n kiehtovaa maailmaa, aihetta, joka on kiinnittänyt kaikenikäisten ihmisten huomion eri puolilta maailmaa. Ymmärtääksemme täysin tämän ilmiön, perehdymme sen historiaan, alkuperään ja kehitykseen ajan myötä. Lisäksi analysoimme sen vaikutuksia yhteiskuntaan ja miten se on vaikuttanut jokapäiväiseen elämäämme. Monitieteisen lähestymistavan avulla tarkastelemme Blue Master:een liittyviä olennaisimpia näkökohtia sen kulttuurisista ilmenemismuodoista sen merkitykseen tieteellisellä alalla tavoitteenamme tarjota kattava näkemys tästä jännittävästä aiheesta.
Blue Master | |
---|---|
Emoyhtiö | PSO |
Perustettu | 1956 |
Tyylilajit | suomirock, iskelmä |
Kotimaa | Suomi |
Blue Master on vuonna 1929 äänitetuotannon aloittaneen PSO:n levymerkki, joka toimi aktiivisesti vuosien 1956 ja 1987 välillä. Levytuotanto myytiin vuonna 1981 Musiikki-Fazerille ja kuuluu nykyisin Warner Music Finlandille.[1][2][3]
Levyosastosta muodostettiin PSO Musiikki Oy ja Musiikki Fazer osti PSO-levytuotannon. Osalla kaupan tuotosta käynnistettiin Kansainvälinen Mirjam Helin -laulukilpailu. Kansainvälinen Warner Music Group osti jo vuonna 1989 pörssilistautuneen Fazer Musiikki Oy ja Fazer Musik Ab yhtiön ja se sulautui 30. marraskuuta 1994 uudelleen nimettyyn Warner Music Finlandiin. Muun muassa Finnlevy on nyt rekisteröity aputoiminimi.[4] Fazer Finnlevy jatkoi itsenäisenä levy-yhtiönä tuotantoa vielä toukokuuhun 1998 asti.
Vuonna 1958 aloittanut Blue Master keskittyi aluksi pari vuotta Seija Lampilan, Helena Siltalan ja Kalevi Korven levytysurien edistämiseen. Erik Lindströmin ja Ingmar Englundin johtamat levytykset olivat muuhun ajan suomalaistuotantoon verrattuna varsin jazz-sävyisiä.[5] Merkin muita artisteja 1960-luvun alkuvuosina olivat Inkeri Ketola, Irmeli Mäkelä ja Juha Vainio. [6]