Bogolan

Tässä artikkelissa käsittelemme Bogolan:tä, joka on nykyään erittäin tärkeä aihe. Bogolan on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua eri aloilla, niin akateemisella, ammatillisella kuin yhteiskunnallisella alalla. Vuosien varrella Bogolan on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja yleensä yhteiskunnan huomion vaikutuksensa ja seuraustensa ansiosta jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Tässä artikkelissa ehdotamme Bogolan:een liittyvien eri näkökohtien analysointia ja syventämistä tavoitteenaan tarjota globaali ja rikastuttava näkemys tästä aiheesta. Kattavan ja yksityiskohtaisen lähestymistavan avulla pyrimme tarjoamaan kokonaisvaltaisen näkökulman, jonka avulla lukija voi ymmärtää ja pohtia Bogolan:tä eri näkökulmista.

Bogolan-kankaita Endén torilla.

Bogolan (bambaraksi bogolanfini) on malilainen puuvilla- ja villakankaiden värjäystekniikka[1].

Värjäysmenetelmä on peräisin Beledougoun alueelta Bamakon pohjoispuolelta, josta se on levinnyt eri puolille Malia. Kankaat käsitellään ensin puiden lehdistä valmistetussa uutteessa, minkä jälkeen niiden annetaan kuivua auringossa. Toisessa vaiheessa kankaat maalataan rautapitoisella käyneellä mudalla käyttäen apuna pensseliä, keppiä tai sapluunaa. Käsittely toistetaan useita kertoja, minkä jälkeen muta ja lehtiuute pestään pois ja värjäämättömät kohdat valkaistaan. Langan ja kankaiden valmistaminen on perinteisesti miesten työtä, kun taas naiset hoitavat värjäämisen.[1][2]

Bogolan-kankailla on suuri kulttuurinen merkitys, ja niitä käytetään varsinkin erilaisissa juhlatilaisuuksissa. Halpojen tuontivaatteiden ja monimutkaisen tuotantoprosessin takia käsityöläisten asiakaskunta koostuu nykyään paljolti matkailijoista. Bogolan-aiheita hyödynnetään myös kansainvälisessä muotiteollisuudessa.[1][2]

Käsityönä värjätyistä tehdasvalmisteisista puuvillakankaista käytetään nimitystä bazin[2].

Lähteet

  1. ↑ a b c Malian Bogolan Smithsonian Center for Folklife & Cultural Heritage. Viitattu 22.4.2018.
  2. ↑ a b c Schulz, Dorothea E.: Culture and Customs of Mali, s. 70–71. Santa Barbara: Greenwood, 2012. ISBN 978-0-313-35912-5