Boris Morozov

Nykyään Boris Morozov on aihe, jolla on suuri merkitys yhteiskunnassamme. Se on vuosien ajan herättänyt kiinnostusta asiantuntijoiden ja yleensäkin ihmisten keskuudessa moninaisuuden ja eri osa-alueiden vaikutuksensa ansiosta. Kautta historian Boris Morozov on synnyttänyt keskustelua, kiistoja ja puolestaan ​​suuria edistysaskeleita ja innovaatioita. Se on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi ja joka kehittyy jatkuvasti ajan myötä. Tässä artikkelissa tutkimme Boris Morozov:een liittyviä eri näkökohtia analysoimalla sen merkitystä, vaikutuksia ja vaikutusta jokapäiväiseen elämään. Tällä tavalla voimme paremmin ymmärtää Boris Morozov:n merkityksen nyky-yhteiskunnassa.

Boris Ivanovitš Morozov (ven. Бори́с Ива́нович Моро́зов), (1590–1661) oli venäläinen pajari, joka johti maan hallitusta 1600-luvun puolessavälissä.

Boris Morozov toimi tsaari Aleksei Mihailovitšin kasvattajana.[1] Tämän ensimmäisten hallitusvuosien aikana hän käytännössä johti Venäjän valtiota.[2] Morozovin säätämä korkea suolavero oli syynä Moskovassa kesällä 1648 puhjenneeseen suolakapinaan. Sen seurauksena Aleksei karkotti hänet Belozerskin luostariin, josta hän jo saman vuoden lokakuussa palasi Moskovaan ja maan hallituksen johtoon.[3] Morozov osallistui vuoden 1649 lakikokoelman (Sobornoje uloženije) valmisteluun ja toimi maan hallituksen todellisena johtajana 1650-luvun loppuun saakka. Hän omisti 55 000 maaorjaa sekä lukuisia tehtaita.[4]

Lähteet

  1. ↑ Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 16, s. 579. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1974.
  2. ↑ Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 1, s. 418. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1970.
  3. ↑ Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 17, s. 50. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1974.
  4. ↑ Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 16, s. 579–580. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1974.