Brahenpuisto

Nykymaailmassa Brahenpuisto:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Sen vaikutukset kattavat eri alueita ja vaikuttavat sekä koko yhteiskuntaan että jokapäiväisen elämän erityisiin osa-alueisiin. Ilmestymisensä jälkeen Brahenpuisto on herättänyt useita keskusteluja ja pohdintoja sen merkityksestä, sen vaikutuksista ja mahdollisista seurauksista. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti roolia, joka Brahenpuisto:llä on nykymaailmassa, analysoimalla sen merkitystä eri yhteyksissä ja sen vaikutusta modernin elämän eri osa-alueisiin.

Tämä artikkeli käsittelee puistoa Turussa. Myös Kuopiossa on Brahenpuisto.
Brahenpuisto
Turun tuomiokirkko Brahenpuistosta kuvattuna. Etualalla Pietari Brahen patsas.
Turun tuomiokirkko Brahenpuistosta kuvattuna. Etualalla Pietari Brahen patsas.
Tyyppi Vanhan Suurtorin alueen historiallinen puisto
Sijainti I kaupunginosa
Koordinaatit 60°27′5.62″N, 22°16′38.15″E
Pinta-ala 7 200 m²
Perustettu 1833
Rakennuttaja Turun kaupunki
Suunnittelija Pehr Johan Gylich (alkuperäinen suunnitelma)
Oskar Rudolf Gauffin (laajennus Pietari Brahen patsaan pystyttämisen yhteydessä 1880-luvulla)
Mauritz Hammarberg (Brahen patsaan ympäristön istutukset ja käytävien laajennus, suunnitelma vuodelta 1899)[1]

Brahenpuisto (ruots. Braheskvären) sijaitsee Turussa tuomiokirkon ja Porthaninpuiston välissä. Puisto on nimetty Pietari Brahen mukaan. Brahenpuiston pinta-ala on 7 200 neliömetriä.[2]

Historiaa

Brahenpuisto vuonna 1900. Kuvassa Pietari Brahen patsas, joka pystytettiin puistoon vuonna 1888.

Tuomiokirkkoympäristön puistoistutukset aloitettiin kuusi vuotta Turun palon jälkeen, vuonna 1833. Tuolloin alueelle toteutettiin kolme pientä puistikkoa, skvääriä: Brahenpuisto, Porthaninpuisto ja Tuomiokirkonpuisto. Brahenpuistoa laajennettiin ja uudistettiin vuosina 1886–1888 ennen Pietari Brahen patsaan pystyttämistä.[2]

Vuonna 1888 kuvanveistäjä Walter Runebergin tekemä patsas pystytettiin laajan hiekkakentän keskelle.[3] Patsaan sijaitseminen hiekkakentällä herätti arvostelua ja vuonna 1899 tehdyn suunnitelman mukaisesti patsaan ympäristö nurmetettiin ja koristettiin kukkaistutuksilla.[2]

Nykyaikaa

Brahenpuisto. Etualalla oleva Tuomiokirkontori on rauhoitettu autoliikenteeltä.

Puiston 1800-luvulta peräisin olevia puulajeja olivat jalavat, lehmukset ja korkkipuut. Vuosikymmenten kuluessa puustoa on uudistettu. 2010-luvun lopulla Brahenpuistoa alettiin kunnostaa pyrkimyksenä saavuttaa puiston alkuperäinen ilme. Vanhoja puita jouduttiin huonokuntoisina kaatamaan. Brahenpuiston jalaviin oli iskenyt sienitauti, jalavanpakuri, joka verotti myös uusia myöhemmin istutettuja jalavia. Osa 1900-luvulla istutetuista täydennyspuista oli arkkitehtoonisesti väärässä paikassa ja poistettiin. Poistettujen puiden tilalle istutetaan jalavia, vaahteroita ja yksi kaukaasiansiipipähkinä.[4]

1830-luvulla perustettu puisto oli nykyistä paljon pienempi, muun muassa Brahen patsaan ympäristö on uudempaa aluetta. Alkuperäisen puiston muoto tuodaan esille puuistutuksin, vaikka hahmottuva puiston kaari jääkin nykyisen puiston sisään.[5]

Puiston läpi kulkeva hiekkapintainen väylä on aikaisemmin ollut myös pyöräilijöiden käytössä. Pyöräily puiston läpi ei enää ole sallittu, vaan puiston leveä keskikäytävä on varattu jalankulkuun ja puistossa oleskeluun.[6]

Pietari Brahen patsaan ympärille on palautettu alkuperäisen asun mukaiset kukkaistutukset. Brahenpuisto kuuluu hoitoluokitukseltaan kaupungin edustuspuistoihin.[7]

Lähteet

  1. ↑ ”Nikolaintorin alueen kolme puistoa: Eksoottinen Brahe”, Tuomiokirkonpuisto • Brahenpuisto • Porthaninpuisto – Turun vanhimmat puistot, s. 10–11. Turku: Turun kaupunki, 2011. Teoksen verkkoversio (PDF) Viitattu 28.5.2024.
  2. ↑ a b c Leino, Juha: Brahenpuisto 28.12.2011. Turun kaupunki. Viitattu 19.7.2013.
  3. ↑ Pietari Brahe 11.7.2013. Turun kaupunki. Arkistoitu 17.6.2011. Viitattu 19.7.2013.
  4. ↑ Korja-Kaskimäki, Leena: Brahenpuiston kuusi jalavaa poikki ja pinoon. Turun Sanomat, 9.2.2008. TS-Yhtymä. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 19.7.2013.
  5. ↑ Nieminen, Rami: Brahenpuisto palaa alkuperäiseen asuunsa. Turun Sanomat, 21.4.2008. TS-Yhtymä. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 19.7.2013. Arkistoitu 27.5.2024.
  6. ↑ Tapana, Erja: Pyöräily kiellettiin Turun Brahenpuistossa. Turun Sanomat, 22.5.2004. TS-Yhtymä. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 19.7.2013.
  7. ↑ Kesä-Turun puistot kukoistavat komeina. Turun Sanomat, 11.8.2012. TS-Yhtymä. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 19.7.2013.