Nykymaailmassa Breitenaun keskitysleiri on ongelma, joka on kiinnittänyt yhteiskunnan huomion. Rajat ylittävällä ja eri alueet kattavalla vaikutuksella Breitenaun keskitysleiri:stä on tullut keskeinen keskustelun ja keskustelun aihe. Breitenaun keskitysleiri on onnistunut asettumaan keskeiseksi osaksi nykyaikaista keskustelua joko populaarikulttuuriin kohdistuvan vaikutuksensa, liike-elämän merkityksen tai päivittäisen elämän vaikutuksen vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme Breitenaun keskitysleiri:n eri ulottuvuuksia ja analysoimme sen merkitystä, vaikutuksia ja tulevaisuutta maailmassa, joka kehittyy edelleen nopeaan tahtiin.
Breitenau oli vuonna 1933[1] natsi-Saksassa perustettu koulutus- ja työleiri, josta sittemmin muodostettiin keskitysleiri.
Breitenau oli alkujaan vankilan veroinen rangaistusleiri. Sen tarkoituksena oli ojentaa vankeja laittamalla nämä työhön. Työt Breitenaussa olivat kuitenkin varsin raskaita ja vaarallisia, joskaan eivät keskitysleiritasoa.
Kun Saksassa säädettiin "laki perinnöllisesti sairaiden jälkeläisten estämisestä" eli ns. sterilisaatiolaki, alettiin Breitenaussakin etsiä vangeilta perinnöllisiä sairauksia. Sairaita vankeja myös murhattiin eutanasian varjolla ja toisia pakkosterilisoitiin.
Breitenauhun oli jo vuonna 1933 perustettu keskitysleiri poliittisille vangeille. Breitenaun vankila suljettiin vuonna 1934. Vuonna 1940 Breitenau avattiin uudelleen keskitysleirinä. Siellä pidettiin arviolta noin 8 500 vankia.
Liittoutuneet vapauttivat Breitenaun keskitysleirin vuonna 1945.